Juuri ilmestyneen Osuustoiminta-lehden teemana on sote-uudistus 2019 ja osuustoiminta. Osuustoiminta-lehden päätoimittaja, Pellervo-Seuran toimitusjohtaja Sami Karhu perää osuustoimintaa sosiaali- ja terveyspalveluihin.
”Hallituksen kesäkuisissa luonnoksissa maakuntalaiksi ja laiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseksi avataan toimintavapaus osuuskuntamallin käyttöön niin yksityisten palveluntuottajien kuin yhtiöitettyjen julkisten palveluiden kohdalla. Pallo siirtyy osuustoiminnalle, sillä mikään juridinen seikka ei näyttäisi estävän osuuskuntien ja keskinäisten yritysten toimintaa”, toteaa Karhu pääkirjoituksessaan.
Karhun mukaan maakunnan palvelulaitoksen uudet yhtiöt voidaan organisoida osuuskuntamuotoon, jossa toteutuu jäsenasiakkaiden osallisuus ja osallistuminen yhtä aikaa julkisen omistuksen vakauden kanssa. Kyseessä on uudenlainen julkisen omistuksen ja kansalaisten osallisuuden liitto.
”Tämä avaa uusia näkymiä koko uudistukseen ja on hyvin valmisteltuna, pilotoituna ja riskit hallittuna realistinen. Mikä maakunta lähtee pioneeriksi?” Sami Karhu kysyy.
Myös pk-yritykset – osuuskunnat ja muu toimijat – voivat yhdistyä suuremmaksi voimaksi ja saada siten jalansijaa markkinoilla. Tästä on esimerkki jo nyt yksityishammaslääkäreiden liittoutuminen Hämeessä.
”Osuustoiminta-aktivisteista suuri osa on aktiivisia kansalaisia monilla areenoilla. He ovat tottuneet hoitamaan sosiaali- ja terveysasioita valtio- ja kunta-demokratian kautta. Nyt palveluita pitää ryhtyä hoitamaan myös osuuskuntademokratian kautta. Sekin onnistuu”, kirjoittaa Karhu.
Innoituksen OT-lehden sote-teemanumeroon antoi pääministeri Juha Sipilä, joka totesi huhtikuussa pidetyssä Pellervon Päivässä 2016, että osuuskunnille voi löytyä luontaisia mahdollisuuksia myös sote-palveluiden järjestämisessä.
Elokuussa Pellervo järjesti myös alan toimijoille suunnatun Sote ja osuustoiminta- työpajaseminaariin.
Sote: Vaikutusmahdollisuus sisäänkirjoitettu osuustoimintaan
Keskeiseksi osaksi sote-uudistusta on noussut valinnanvapausajattelu, joka nähdään ratkaisuna palvelun käyttäjän huomioimiseksi. Täysin selvää ei ole, voiko asiakas käyttäjänä vaikuttaa palveluun vai vaan vaihtaa toimittajaa.
”Sote- ja maakuntauudistuksessa piilee selvä demokratiavajeen uhka. Se syntyy päätöksenteon keskittymisestä ja etääntymisestä, jopa eriytymisestä kansalaisen ja kuntalaisen näkökulmasta”,
kirjoittaa OT-lehdessä Jarmo Hänninen, joka on Osuustoiminnan Kehittäjät Coop Finland ry:n puheenjohtaja.
Hännisen mukaan kuntapäättäjille on voinut tähän asti viedä viestiä paikallisista tarpeista ja ongelmista, ja he ovat olleet itsekin palvelujen käyttäjiä. Sote-palveluiden painotuksia ja resursseja on voitu kohdentaa sen mukaan, ja päättää myös kipeistä leikkauksista demokraattisen järjestelmän kautta.
Palvelun käyttäjälle demokratiavaje tarkoittaa sitä, että hän ei pysty vaikuttamaan palvelun sisältöön ja prosessiin. Tämä voi myös johtaa siihen, että hänen myötävaikutustaan omassa asiassaan ei pystytä hyödyntämään.
”Jos vaikutusmahdollisuus ei enää toteudu poliittisen päätöksenteon kautta, pitää mennä lähemmäksi palvelunkäyttäjää. Osuustoimintamalliin vaikutusmahdollisuus on sisäänkirjoitettu”, Hänninen toteaa.