Coop Finland -järjestö juhli perjantaina 25. marraskuuta neljännesvuosisadan mittaista toimintauraa. Yhdistys perustettiin tekemään henkilöstön omistamien eli työosuuskuntien edunvalvontaa ja kehittämään niiden osaamista. Jäseninä on sekä osuuskuntia että yksityishenkilöitä. Aiemmin se tunnettiin nimellä Osuustoiminnan kehittäjät – Coop Finland.
Coop Finland myös edustaa pienosuuskuntia Pellervossa ja on jäsenenä Euroopan tuotanto- ja palveluosuuskuntien liiton CECOP:in jäsen. Coopin puheenjohtaja Jarmo Hänninen toimii siellä hallituksen jäsenenä kaudella 2021-2025.
Historiansa ajan Coop Finland on kehittänyt jäsentensä osaamista osuuskuntamuotoisessa yritystoiminnassa koulutuksin ja seminaarein, ja valvonut tämän liiketoimintamallin sekä yritysmuodon etua. Edunvalvonnassa se on antanut lausuntoja yrityksiä koskeviin lakimuutoksiin sekä muun muassa osuuskunnan jäsenten työsuhdeasemaan.
Pekka Pättiniemestä kunniapuheenjohtaja
Helsingissä Sähkötalossa järjestetyssä juhlaseminaarissa annettiin kaksi huomionosoitusta: Pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja, FT Pekka Pättiniemi kutsuttiin kunniapuheenjohtajaksi ja Pellervon edellinen toimitusjohtaja, fil.lis. Sami Karhu sai erityisen kunniamaininnan.
Pättiniemi toimi Coopin ruorissa sen ensimmäiset 20 vuotta. Hän oli myös keskeisesti johdattamassa osuuskuntaa sekä Pellervon jäseneksi että kansainvälisten piirien ääreen.
”Työosuuskuntien asiat menneet paljon 25 vuodessa paljon eteenpäin,” totesi Sami Karhu kiitospuheessaan. Vielä kuitenkin riittää pohdittavaa: Miten saadaan rakennettua työelämään turvaverkko, jossa nuoretkin jaksavat pysyä mukana. Osuustoiminnalla on annettavaa.
Sami Karhu nosti esiin myös valtakunnallisen Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen YYO:n. Sen liikkeelle saamisessa Coopilla on ollut oma tärkeä osansa.
Opiskelijoiden työosuuskunta Tähkä kiinnosti
Juhlaseminaarissa kuultiin myös nuoria puhujia: Helsingin yliopiston maatalousylioppilaiden osuuskunta Tähkän hallituksen puheenjohtaja Maria Salomaata ja toiminnanjohtaja Tuukka Tienaria.
He kertoivat, miten oma työosuuskunta on avannut opiskelijoille ovia työelämään. Esimerkiksi messukeikalle vaikkapa maatalouskoneiden huoltajaksi pestattu opiskelija tutustuu työnsä ohessa sellaisiin yritysten edustajiin, joilta voi sitten kysyä kesätöitä.
”Mitä parhainta työelämään tutustumista”, tuumasivat molemmat. ”Olemme yritykselle halpa, koska osuuskunta maksaa kaikki välikulut. Plussatulosta toki tavoitellaan, mutta ei suuria voittoja.”
Liikevaihto on parhaimmillaan ollut 80 000 e. Helsingin yliopisto on tähkäläisten suuri työllistäjä, se käyttää osuuskuntaa apuna muun muassa esittelymateriaalien teossa. Viikissä toimii myös toinen opiskelijaosuuskunta, metsäylioppilaiden Uniforst.
Osuuskunnassa toimimisesta on tarjolla 2-5 opintopistettä. Enemmän opiskelijoita motivoi kuitenkin mahdollisuus omiin työtuloihin ja erittäin hyödylliseksi koettu oppi käytännön yritystoiminnasta.
