HANNES GEBHARDIN ELÄmÄkerta
"Kajaanista ja (Hai)luodosta ei ole kukaan palannut". Tämä sanonta tuli ajoittain esiin professori Aulis J. Alasen tekstistä Hannes Gebhardin elämäkerran yhteydessä.

Hedvig Gebhardin puoliso, professori Hannes Gebhard oli syntynyt Kemijärvellä 8. huhtikuuta 1864. Kun hän oli kuuden vanha, perhe muutti metsänhoitaja-isän työn perässä Kajaaniin. Nuoruusvuotensa hän vietti Kajaanissa ja sitä lähellä sijainneella perheen pientilalla Auralassa. Hannes palasi Kajaanista, mutta Kainuussa hänen mieleensä jäivät lähtemättömästi paitsi suomalainen luonto, myös köyhän kansan arkielämän taistelu, jopa pirttien tuoksu.

Ylioppilaaksi Hannes kirjoitti Oulun ruotsinkielisestä lyseosta ja lähti opiskelemaan Helsinkiin. Hänestä tuli aluksi historioitsija, joka mm. tarkasteli maatalouden omistusoloja. Hänen väitöskirjansa koski Savonlinnan läänin oloja vuoteen 1571.

Gebhard pyrki yhdistämään ja eheyttämäään kansaa: se lähti kielikysymyksestä, vähävaraisten aseman parantamisesta. Hän tunnusti uskoneensa osuustoiminnan voivan jopa parantaa ihmisten luonnetta, mistä hän kyllä myöhemmin tinki.

Osuustoiminta kehittyi kuitenkin hieman toisin kuin Gebhard oli hahmotellut ja erottuaan Pellervo-Seuran johtotehtävistä hän teki toisen uran pienviljelijöiden aseman parantamiseksi. Hän perusti Pienviljelijöiden Keskusliiton ja oli sen puheenjohtaja. Hänen ansiotöitään olivat maanviljelystalouden professuuri Helsingin yliopistossa sekä osuuskassaliikkeen johtaminen.

Hannes Gebhard kuoli 23. helmikuuta1933 Helsingissä.

Jo vuosi Gebhardin kuoleman jälkeen oli ilmestynyt julkaisu Hannes Gebhardin muisto, johon Gebhardista olivat kirjoittaneet hänen kanssaan yhteistyötä tehneet tai muuten läheiset ihmiset.

Varsinainen elämäkertahanke pantiin vireille vuonna 1951 ja se ilmestyi 1964, kun Gebhardin syntymästä oli kulunut 100 vuotta. Elämäkertaa valmistelevaa toimikuntaa johti Kyösti Haataja ja siihen kuuluivat Sampsa Mantere, Maiju Gebhard, Eino Jutikkala, Kaarlo I. Tuominen ja Ilmari Rahola.

Professori Aulis J. Alasen kirjoittaman yli 500-sivuisen elämäkerran kustansi tuolloin Pellervon omistama Kirjayhtymä.

Elämäkerran kansi oli kuvitettu Gebhardin muotokuvalla, jonka Eero Järnefelt oli maalannut vuonna 1915.

			Hannes Gebhardin elämäkerran kansi

Gebhardin syntymän 100-vuotismuistojuhlassa Alanen katsoi kirjoitustyötään jo hieman loitommalta Gebhardin elämäntyötä arvioiden. Hän luonnehti, että Gebhard oli merkillinen sekoitus idealistia ja realistia, teräksen lujuutta ja äärimmäistä herkkyyttä.

Kaikista Gebhardin työsaroista Alanen erotteli ehkä tärkeimmäksi sen, että hänestä tuli nimenomaan sortovuosina osuustoiminnan ladunaukaisija.

"Tarvittiin helmikuun manifesti, tarvittiin voimakas Hannes Gebhard julistamaan, että tehokkain keino yhdistämään kansamme rivit venäläisten sortovaltaa vastaan oli osuustoiminta", Alanen totesi muistojuhlassa.

Gebhard oli Alasen mukaan ensimmäisiä Paasikiven linjan viitoittajia maassamme ja teki vapaussodan ja torpparivapautuksen jälkeen kaikkensa saadakseen yhteiskunnallisen kuilun umpeutumaan ja nimenomaan itsenäistyneet torppari-pienviljelijät isänmaalliseen rintamaan.

Mitä olisi ollut suurmies ilman huolehtivaa vaimoa? Ilmari Rahola kirjoitti vuoden 1964 Osuustoimintalehdessä, että Hanneksen elämäntyö ei olisi saanut sitä kantavuutta, ellei hänen puolisonsa Hedvig olisi olllut koko ajan hänen voimanaan ja tukenaan. Hän auttoi miestään mm. silloin, kun tämä Keski-Euroopassa keräsi ainekset suureen kirjaansa Maanviljelijäin yhteistoiminnasta ulkomailla, jota pidetään Suomen osuustoiminnan peruskirjana.

Hannes osasi jakaa työt, joihin näki tärkeäksi puuttua ja työt, jotka jätti muille: nykykielellä ilmaistuna hän delegoi niitä.

Sallittakoon Hedvigin elämäkerrasta puhuttaessa Ilmari Raholan kommentteja Hedvigin osuudesta suurmiehen rinnalla:

"Tiedetäänkö esim. että Hannes itse keksi jopa Hankkijan ja Valion nimenkin. Ja kuitenkin tuli väliin tunnustus: Hannes oli slarvi, hutilus, hänen lukunsa ja tietonsa täytyi aina tarkistaa. Ja koti oli pidettävä kunnossa. Kun esim. Gebhardit muuttivat Helsingin Dagmarinkadulta Runeberginkadun asuntoonsa, meni Hannes muuton ajaksi hotelliin asumaan - Hedvig hoiti muuton."-Markku Nummi

Kaiken tämän ohessa myös Hedvig teki uskomattoman elämäntyön ja sai talousneuvoksen arvon. -Markku Nummi

Lähteet: Pellervo-lehti 4/1964
Osuustoimintalehti 2/1964