Koti ja perhe
Hedvigin (os. Silén) lapsuudenkoti oli vauras kauppiastalo Aurajoen varrella Turussa. Pieni punatukkainen tyttö sai kasvaa vapaasti, leikkiä villejä leikkejä ja urheilla neljän veljensä ja kolmen pikkusiskonsa kanssa. Hänestä tuli loppuiäkseen vahva ja rohkea.

Ruotsinkielisen tyttökoulun jälkeen hän opiskeli tukholmalaisessa tyttölukiossa – Suomessa ei vielä ollut ylioppilastutkintoon valmistavia kouluja tytöille. Hedvig Silén valmistui ylioppilaaksi 1889 ja siirtyi Helsingin yliopistoon. Ensimmäisenä Helsingin talvenaan hän ja nuori filosofian tohtori Hannes Gebhard alkoivat seurustella ja häät vietettiin seuraavana vuonna. Kahden voimakkaan luonteen avioliitto ei aina ollut harmoninen, mutta kesti Hanneksen kuolemaan, vuoteen 1933 asti.

Opiskemassa	Lapset Maiju ja Oras	Pihatöissä	Tomera emäntä

	Kesäkoti Koivuniemi	Kotona kahden	Hedvig 50-luvun lopulla

Gebhardit asuivat Helsingissä, mutta hankkivat 1911 Lopen pitäjästä kesäkodin, josta vähitellen tehtiin eräänlainen pienviljelyskoetila. Hedvig innostui erityisesti puutarhanhoidosta.

Gebhardit saivat kolme lasta, Oraan 1894, Maijun 1896 ja Tapion 1903. Tapio menehtyi kymmenvuotiaana tuberkuloosiin ja Oras kuoli työtapaturmassa tuoreena diplomi-insinöörinä ja isänä. Hänen tyttärestään Anna-Liisasta (myöh. Sysiharju) tuli isovanhempiensa kasvattilapsi.

Maiju Gebhard, joka parhaiten muistetaan suomalaisen astiankuivauskaapin keksijänä, työskenteli isänsä perustaman Pienviljelijäin Keskusliiton konsulenttina sekä Työtehoseuran kotitalousosaaston päällikkönä. Kummassakin tehtävässä hänen päämääränään oli helpottaa perheenäitien työtä.

Gebhardien perheeseen kuului yli 60 vuotta myös tarmokas ja taitava emännöitsijä Fanny Hallava.

Yläkuvassa Gebhardit Hedvig ja sylissä Tapio, Hannes ja isän takana Maiju Hedvigin sukulaisten parissa isoäidin kesäkodissa Helsingin Jollaksessa. -Riitta Mäkinen

Sivun alkuun