Hedvig osuustoiminnassa
Osuustoiminnallisia työväen kauppoja ja muita pieniä hankkeita oli kokeiltu Suomessa 1880-luvulta lähtien. Opintomatkalla Berliiniin 1893-94 Hannes ja Hedvig Gebhard saivat kuulla, kuinka järjestäytyneellä yhteistyöllä oli parannettu myös vähävaraisten maanviljelijöiden asemaa Saksassa ja muissa Keski-Euroopan maissa.

Vuonna 1899 Hannes Gebhard ja joukko ystäviä perustivat uuden järjestön, Pellervo-Seuran, edistämään osuuskuntien saamista Suomenkin maaseudulle. Osuustoimintalaki saatiin aikaan 1901 ja siitä lähtien osuusmeijereiden, -teurastamoiden, -kassojen, -kauppojen ja pienempien osuuskuntien perustaminen ja kasvu oli nopeaa.

Hedvig Gebhard teki osuustoiminnan perustamisvaiheessa paljon näkymätöntä työtä. Kun järjestölle mietittiin nimeä, juuri hän erään junamatkan kuluessa nosti esiin Kalevalan hahmon Sampsa Pellervoisen, mutta asia on tullut tietoon vain erään mukana olleen nuoren tytön muistelmassa. Jatkossa Hedvig hoiti paljon puheenjohtajan kirjeenvaihtoa, mutta miehensä nimissä. Varsinkin nuoren Pellervo-Seuran vilkkaat ulkomaansuhteet olivat käytännössä suurelta osalta kielitaitoisen Hedvigin vastuulla. Hän hoiti myös suosittujen ”Pellervon Päivien” järjestelyt. ”Kun me muut väsyimme ja työ kuitenkin oli saatava valmiiksi, on hän valvonut öitä ja päiviä, pyhiä ja arkia sitä suorittaen. Kun me muut emme huomanneet, on hän huomannut. Kun me muut unohdimme, on hän muistanut," kiitteli Hannes-puoliso.

Pellervo-lehden ruotsinkielisen laitoksen toimitti kaksikymmentä vuotta juuri Hedvig Gebhard, mutta pitkän hänen nimensä pidettiin piilossa. Kun hän kirjoitti valistuskirjasen ”Papit ja osuustoiminta”, kirjoittajan oikea henkilöllisyys salattiin ja kanteen merkittiin nimimerkki ”Eräs osuustoiminnan ystävä”. Ruotsinmaalaisessa julkaisusarjassa Hedvig kuitenkin omalla nimellään kirjoitti Suomen osuustoimintaliikkeestä jo 1902.

Noin vuodesta 1905 lähtien Hedvig Gebhard puhui ja kirjoitti osuustoiminnasta julkisesti omalla nimellään. Samoihin aikoihin oli naisten äänioikeusliike alkanut voimakkaasti ajaa täysiä poliittisia oikeuksia naisille ja kesällä 1906 asia lopullisesti varmistui. Keväällä 1907 myös Pellervo-Seura nosti Pellervon Päivillään kysymyksen naisen asemasta osuustoiminnassa.

Hedvigin esitelmä julkaistiin ensin lehdessä, sitten

	Pellervon 50-vuotisjuhlassa	SOK:n kokouksessa	Hannes - Hedvig Gebhard -mitali

1901 erillisenä kirjasena, Naiset ja osuustoiminta. Osuustoimintaliike kuitenkin ikään kuin jätti Hedvigin yksin ajatuksineen. Vaikka osuustoimintalaki ja osuuskuntien säännöt periaatteessa takasivat naisille täydet mahdollisuudet osallistua (avioituneille vanhan avioliittolain vuoksi vain miehen luvalla) osuuskuntien toimintaan, käytännöksi kuitenkin vakiintui, että miehet hoitavat kokoukset ja luottamaustoimet, eivätkä muut kuin Hedvig Gebhard juuri koettaneet puuttua asiaan.

Naiset saattoivat kuitenkin esim. omilla ostosvalinnoillaan kannattaa osuustoimintaa. Hedvig Gebhard muistutti jatkuvasti, että osuustoiminta ei pelkästään paranna osallistensa taloudellista asemaa, vaan myös kehittää heitä ja koko yhteiskuntaa siveellisesti, nykykielellä moraalisesti.

Papit ja Maanviljelijäin osuustoiminta, 1902
Hedvig Gebhard, osuustoiminta ja naiset, Suomen Osuustoimintalehti 1925
Näin teki naisväki, Osuustoiminnan suunnannäyttäjiä.

Hedvig Gebhard muutamien muiden kanssa oli poikkeusnainen, joka osallistui aktiivisesti osuuskuntien hallintoon. Hän oli 1905 perustamassa helsinkiläistä osuusliike Elantoa, josta nopeasti tuli sekä työväestön että sivistyneistön suosima leipomo ja elintarvikeliike. Runsaan kymmenen vuoden kuluttua, maailmansodan riehuessa Euroopassa ja vaikeuttaessa Suomenkin oloja, kahden kansanluokan yhteistyö kariutui poliittisiin ristiriitoihin vasemmiston ja oikeiston välillä. Hedvig Gebhard erosi Elannon hallintoneuvostosta ja muista tehtävistä. Hän oli esimerkiksi kirjoittanut Elannosta innostuneita kirjoituksia.

Hän siirtyi kahtia jakautuneen osuuskauppaliikkeen ns. puolueettomaan haaraan, toimi helsinkiläisen HOK:n luottamustehtävissä ja sitten 1918-1948 SOK:n hallintoneuvostossa. Hänen jälkeensä Maiju Gebhard edusti hallintoneuvostossa naisia – ja Gebhardeja.

Kun osuustoiminta käynnistyi ympäri Eurooppaa ja maailmaa, sillä oli yleensä jokin perustajahahmo, jota alettiin kutsua maan ”osuustoiminnan isäksi”. Suomen osuustoiminnalla on tunnustetusti sekä isä että äiti, Hannes ja Hedvig Gebhard.
-Riitta Mäkinen

Pellervo-Seuran Hedvig-projekti


Sivun alkuun