Hedvig
osuustoiminnassa
Osuustoiminnallisia
työväen kauppoja ja muita pieniä hankkeita oli kokeiltu Suomessa 1880-luvulta
lähtien. Opintomatkalla Berliiniin 1893-94 Hannes ja Hedvig Gebhard
saivat kuulla, kuinka järjestäytyneellä yhteistyöllä oli parannettu
myös vähävaraisten maanviljelijöiden asemaa Saksassa ja muissa Keski-Euroopan
maissa.
Vuonna 1899 Hannes Gebhard ja joukko ystäviä perustivat uuden
järjestön, Pellervo-Seuran, edistämään osuuskuntien saamista Suomenkin
maaseudulle. Osuustoimintalaki saatiin aikaan 1901 ja siitä lähtien
osuusmeijereiden, -teurastamoiden, -kassojen, -kauppojen ja pienempien
osuuskuntien perustaminen ja kasvu oli nopeaa.
Hedvig Gebhard teki
osuustoiminnan perustamisvaiheessa paljon näkymätöntä työtä. Kun järjestölle
mietittiin nimeä, juuri hän erään junamatkan kuluessa nosti esiin
Kalevalan hahmon Sampsa Pellervoisen, mutta asia on tullut tietoon
vain erään mukana olleen nuoren tytön muistelmassa. Jatkossa Hedvig
hoiti paljon puheenjohtajan kirjeenvaihtoa, mutta miehensä nimissä.
Varsinkin nuoren Pellervo-Seuran vilkkaat ulkomaansuhteet olivat käytännössä suurelta
osalta kielitaitoisen Hedvigin vastuulla. Hän hoiti myös suosittujen ”Pellervon
Päivien” järjestelyt. ”Kun me muut väsyimme ja työ kuitenkin oli saatava
valmiiksi, on hän valvonut öitä ja päiviä, pyhiä ja arkia sitä suorittaen.
Kun me muut emme huomanneet, on hän huomannut. Kun me muut unohdimme,
on hän muistanut," kiitteli Hannes-puoliso.
Pellervo-lehden ruotsinkielisen laitoksen toimitti kaksikymmentä vuotta
juuri Hedvig Gebhard, mutta pitkän hänen nimensä pidettiin piilossa.
Kun hän kirjoitti
valistuskirjasen ”Papit ja osuustoiminta”, kirjoittajan
oikea henkilöllisyys
salattiin ja kanteen merkittiin nimimerkki ”Eräs osuustoiminnan ystävä”. Ruotsinmaalaisessa
julkaisusarjassa Hedvig kuitenkin omalla nimellään kirjoitti Suomen osuustoimintaliikkeestä jo
1902.
Noin vuodesta 1905 lähtien Hedvig Gebhard puhui ja kirjoitti osuustoiminnasta
julkisesti omalla nimellään. Samoihin aikoihin oli naisten äänioikeusliike
alkanut voimakkaasti ajaa täysiä poliittisia oikeuksia naisille
ja kesällä 1906 asia lopullisesti varmistui. Keväällä 1907
myös Pellervo-Seura nosti Pellervon Päivillään kysymyksen
naisen asemasta osuustoiminnassa.
Hedvigin
esitelmä julkaistiin ensin lehdessä, sitten
|
|
|
|
|
Pellervon 50-vuotisjuhlassa |
SOK:n kokouksessa |
Hannes - Hedvig Gebhard -mitali |
|
1901 erillisenä kirjasena, Naiset
ja osuustoiminta. Osuustoimintaliike kuitenkin ikään kuin jätti
Hedvigin yksin ajatuksineen. Vaikka osuustoimintalaki ja osuuskuntien
säännöt periaatteessa takasivat naisille täydet mahdollisuudet osallistua
(avioituneille vanhan avioliittolain vuoksi vain miehen luvalla) osuuskuntien
toimintaan, käytännöksi kuitenkin vakiintui, että miehet hoitavat kokoukset
ja luottamaustoimet, eivätkä muut kuin Hedvig Gebhard juuri koettaneet puuttua
asiaan.
Naiset saattoivat kuitenkin esim. omilla ostosvalinnoillaan
kannattaa osuustoimintaa. Hedvig Gebhard muistutti jatkuvasti, että osuustoiminta
ei pelkästään paranna osallistensa taloudellista asemaa, vaan myös kehittää heitä ja
koko yhteiskuntaa siveellisesti, nykykielellä moraalisesti.
Papit ja Maanviljelijäin osuustoiminta, 1902
Hedvig Gebhard, osuustoiminta ja naiset, Suomen Osuustoimintalehti 1925
Näin teki naisväki, Osuustoiminnan suunnannäyttäjiä.
Hedvig Gebhard
muutamien muiden kanssa oli poikkeusnainen, joka osallistui aktiivisesti
osuuskuntien hallintoon. Hän oli 1905 perustamassa helsinkiläistä osuusliike
Elantoa, josta nopeasti tuli sekä työväestön että sivistyneistön suosima
leipomo ja elintarvikeliike. Runsaan kymmenen vuoden kuluttua, maailmansodan
riehuessa Euroopassa ja vaikeuttaessa Suomenkin oloja, kahden kansanluokan
yhteistyö kariutui poliittisiin ristiriitoihin vasemmiston ja oikeiston
välillä. Hedvig Gebhard erosi Elannon hallintoneuvostosta ja muista tehtävistä.
Hän oli esimerkiksi kirjoittanut Elannosta innostuneita kirjoituksia.
Hän siirtyi kahtia jakautuneen osuuskauppaliikkeen
ns. puolueettomaan haaraan, toimi helsinkiläisen HOK:n luottamustehtävissä ja
sitten 1918-1948 SOK:n hallintoneuvostossa. Hänen jälkeensä Maiju Gebhard
edusti hallintoneuvostossa naisia – ja Gebhardeja.
Kun osuustoiminta
käynnistyi ympäri Eurooppaa ja maailmaa, sillä oli yleensä jokin
perustajahahmo, jota alettiin kutsua maan ”osuustoiminnan isäksi”. Suomen osuustoiminnalla
on tunnustetusti sekä isä että äiti, Hannes ja Hedvig Gebhard.
-Riitta Mäkinen
Pellervo-Seuran Hedvig-projekti
Sivun alkuun |