Hedvig naisasiatyÖssÄ
Suomalaisen Naisliiton puheenjohtajana ja naisasiapuhujana Eduskunnasta pois putoaminen ja varsinkin ehdokkuudesta syrjäyttäminen 1930 oli Hedvig Gebhardille kova kokemus. Suomalaisen Naisliiton aktiiviset jäsenet huomasivat, että Hedvig Gebhardin elämässä on tyhjä paikka, ja vielä enemmän hänen leskeydyttyään 1933. Naisliitolla taas oli tarvetta vahvistaa johtoporrastaan. Gebhard pyydettiin puheenjohtajaksi, jota tehtävää hän hoiti vuodet 1934-1946.

Suomalainen Naisliitto oli perustettu 1907 ja se oli yksi maan muutamasta naisasiajärjestöstä. Jäseniä oli vähän toista tuhatta, mikä oli vähän verrattuna varsinkin 50.000 Marttaan tai 80.000 Lottaan. Naisasiatyö ei enää ollut muodissa. Olihan muodollinen tasa-arvo jo saavutettu ja todellisesta tasa-arvosta työ-, perhe- ja yhteiskuntaelämässä harva osasi haaveillakaan. Pidettiin enimmäkseen itsestään selvänä, että naisen asema on miestä avustava, ja että politiikkaan osallistuvat vain harvat poikkeusnaiset ikään kuin kaikkien naisten edustajina.

		Naisten kunnallispäivät 1943.	Hedvig Sysmän emäntäpaivillä 1939..

Hedvig Gebhard ravisteli näitä ajatuksia. Miten saada naiset vaatimaan ja tekemään enemmän? Kun Suomalainen Naisliitto oli kovin pieni järjestö, suosittu esiintyjä Gebhard kävi mielellään puhumassa muidenkin järjestäjien tilaisuuksissa ja ideoi useiden naisjärjestöjen yhteisiä suuria naiskokouksia. ”Nainen kotiveräjänsä ulkopuolella” ja ”Nainen valtiollisessa elämässä” olivat Gebhardille tyypillisiä puheen otsikoita 1930-luvulla. Hänen esiintymisensä näyttää radikalisoituneen, samalla kun naisasia muuten meni jopa taaksepäin.

Edes Hedvig Gebhard ei kuitenkaan vielä osannut ajatella sellaista tasa-arvoa, että kotityöt jaettaisiin puolisoiden kesken, jolloin molemmille jäisi yhtäläisesti mahdollisuuksia myös muille elämänalueille. Vuonna 1932 Gebhard kuitenkin oli hämmästyttänyt naisten äänioikeuden 25-vuotisjuhlassa puhumalla avioeroista ja uudenlaisista rakkaussuhteiden muodoista sekä ansiotyön ja perhe-elämän yhdistämisestä. Hän tunnisti myös asenteelliset esteet. ”Me naiset olemme niin vaatimattomia, niin nöyriä ja uskomme, että miehet ymmärtävät kaikkia asioita taivaan ja maan välillä. Tahtoisin sanoa: eivät he ole niin kovin merkillisiä olentoja,” Hedvig-rouva lateli 1939 yrittäessään innostaa naisia osuuskauppojen hallintoon.

Hedvig Gebhard ajoi naisasiaa myös yhteistyössä muiden Pohjoismaiden naisten kanssa. Hän oli mm. järjestämässä pohjoismaista naiskongressia Suomessa 1924. Kokouksesta tuli hänelle suuri rohkaiseva elämys, ei vain naiskokouksena, vaan myös itsenäisen maan naisten voimannäytteenä. -Riitta Mäkinen

Naisasiakongressi_1924.pdf

Sivun alkuun