Kaikki vaihtoehdot esille opetukseen

Yrittäjyysopintojen painoarvo oppilaitoksissa kasvaa, niin myös opiskelijayritysten. Osuustoiminnalle on syntynyt selvä markkinarako. Moni ammattikorkeakoulu on valinnut yrittäjyyden harjoitteluareenaksi juuri osuuskunnan, koska se madaltaa kynnystä yrittäjyyteen jo opiskeluaikana.

Oppilaitosten yrittäjyyskasvatus on näihin vuosiin asti painottunut perinteisen yrittäjyyden puolelle. Osuustoimintaväki nostaisi mieluusti yhdeksi näkyväksi vaihtoehdoksi myös osuustoiminnan.
Pellervo-Seuran tavoitteena on saada osuuskunta mukaan kaikkiin tilanteisiin, joissa suunnitellaan ja pohditaan yritysmuodon valintaa. Tämä koskee niin yritysneuvontaa kuin koulutustakin. Kaikkien vaihtoehtojen esille tuominen tukee talouselämän tervettä diversiteettiä, monimuotoisuutta. Ot-malli tuntuu myös viehättävän nuoria, kun he saavat siitä ensin tarpeeksi tietoa ja pääsevät eroon ennakkoluuloistaan.
Uusien osuuskuntien perustaminen on yksi tavoite. Lisäksi on muistettava, että myös vanhoihin ot-yrityksiin tarvitaan jatkuvasti uusia ja osaavia hallintohenkilöitä.

Uusille ideoille on kysyntää

Osuustoiminta on tullut tutuimmaksi liiketalouden opiskelijoille. Malli on kuitenkin alkanut kiinnostaa myös muilla koulutusaloilla
Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan opinnoissa yrittäjyyttä uravalintana ei ole ennen otettu huomioon, mutta yhteiskunnasta tulevat signaalit ovat muuttamassa suhtautumista.
Monilla palvelualoilla tarvitaan uusia ratkaisumalleja. Hyvinvointipalveluissa on yhä enemmän tilaa yrittäjille. Osuustoiminta saa lisäarvoa siitä, että sen arvoja pidetään pehmeämpinä kuin sellaisten yritysten, jotka perustuvat pelkälle voiton tavoittelulle.
Uudet palveluratkaisut vaativat uusia ammatillisia osaamistarpeita, joihin ammattikorkeakoulut pyrkivät vastaamaan. Oppilaitoksille on sälytetty myös aluekehityksen tehtäviä. Osuuskunnilla on tässäkin suhteessa vetovoimaa, koska niiden arvoihin ja vahvuuksiin kuuluu paikallisuus.
Uusien ideoiden muuttaminen pysyviksi käytännöiksi ei kuitenkaan tapahdu käden käänteessä. Eräs haasteista on opettajien innostaminen asian taakse. Yrittäjyyskasvatusta tarvitaan lisää jo opettajankoulutuksessa, ja täydennyskoulutuksen pitäisi tarjota mahdollisuus tietojen päivittämiseen.
Myös oppilaitosten yhteistyössä on vielä kehittämistä. Yhteisiä verkkokursseja on yrittäjyydestä tehty, mutta yrittäjänä toimimisen malleja ja käytäntöjä ei ole juuri kehitetty yhteistyössä. Opettajat ovat toivoneet myös lisää ajankohtaista materiaalia ot-yrittäjyydestä.

Osuuskuntien etuja

Osuustoimintaan perehdytään yleensä ainakin yrittäjyysopinnoissa, joita on useimmilla koulutusaloilla. Myös oppilaitososuuskunnat ovat lyöneet itsensä läpi. Opiskelijayritykset voivat noudattaa myös mm. osakeyhtiö-mallia, mutta vaaka kallistuu usein osuuskuntien puoleen.
Osuuskuntaan päädytään sen takia, että se sopii hyvin opetukseen ja tiimityöhön, sen perustaminen ei vaadi suurta pääomaa, yritysmuoto on joustava ja jäsenet ovat tasavertaisia (Yksi jäsen - yksi ääni). Osuuskuntaan on helppo tulla ja sieltä on helppo myös lähteä.
Toisissa osuuskunnissa suoritetaan tutkintoon johtavia opintoja. Joissakin taas pyöritetään pelkästään omaa yritystoimintaa, jolloin niistä ei tule opintopisteitä. Myös yrityshautomoissa voidaan perustaa osuuskuntia muiden yritysmuotojen rinnalla. Hautomot auttavat opiskelijoita kehittämään omia liikeideoitaan.

Tarja Repo

Osuustoiminta vakiintumassa ammattikorkeakouluihin>>
Pienosuustoiminta opetuksen valtavirtaan>>
Osuuskunta sopii oppilaitoksiin>>
Mistä yleistyminen kiikastaa>>

| Sivun alkuun |