uotsivu.gif (3732 bytes)


Pienosuustoiminta opetuksen valtavirtaan

Osuustoimintaopetus on vakiinnuttanut paikkansa vahvasti kuudessa ammattikorkeakoulussa: Jyväskylässä, Tampereella, Turussa, HUMAKissa, Diakissa ja Mikkelissä. Etenkin Jyväskylässä on tehty alalla hyvää pioneerityötä, joten kultamitali on ansaittu. Hopealle tuli Tampere ja pronssin voitti Turku.

Lisäksi ot-opetuksen merkitys on nousussa seitsemässä ammattikorkeakoulussa. Näitä ovat kyselymme perusteella EVTEK, Kemi-Tornio, Keski-Pohjanmaa, Lahti, Savonia, Seinäjoki ja Vaasa. Asiassa kunnostautuneita ja keskitasoa ovat Kajaani ja helsinkiläiset Haaga-Helia ja Stadia.
Kehittämisen varaa näyttäisi löytyvän kymmenestä koulusta. Näitä ovat Hämeenlinna, Laurea, Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Oulu, Pirkanmaa, Pohjois-Karjala, Rovaniemi, Satakunta ja ruotsinkielinen SYH.

Oppilaitososuuskunnista myönteiset kokemukset

Opiskelijoiden osuuskunnista oli hyvin myönteisiä kokemuksia kahdeksalla koululla. Näitä olivat Jyväskylä, Diak, Kajaani, Rovaniemi, Savonia, Tampere, Turku ja Vaasa. Lisäksi neljä koulua arvioi kokemuksen kohtalaisen myönteisiksi; näitä olivat Kymenlaakso, Lahti, Mikkeli ja Seinäjoki.
Keskinkertaisina kokemuksia pitivät Häme ja Stadia. Kohtalaisen heikkoina kokemuksia piti Pirkanmaa. Hyvin heikkoja kokemuksia ei löytynyt yhdeltäkään.
Oppilaitososuuskuntia toimi kahdella kolmesta vastaajasta. Pienosuustoiminta näyttää siis pinnistelevän jo mukaan opetuksen valtavirtaan ammattikorkeakouluissa, vaikka se vielä enimmäkseen loistaakin poissaolollaan yleensä koulumaailmassa. Tämä ei kuitenkaan koske korkeakouluja eikä yliopistoja, joissa useimmissa viime vuosina on uudelleen herätty asialle (ks. OT 1/07).

Yhdeksän kymmenestä vastasi

Kyselyyn vastasivat seuraavat ammattikorkeakoulut: Diakonia-amk (Diak), Etelä-Karjala, EVTEK, Haaga-Helia, Helsingin amk (Stadia), Humanistinen amk (HUMAK), Häme, Jyväskylä, Kajaani, Kemi-Tornio, Keski-Pohjanmaa, Kymenlaakso, Lahti, Laurea, Mikkeli, Oulu, Pirkanmaa, Pohjois-Karjala, Rovaniemi, Satakunta, Savonia, Seinäjoki, Svenska Yrkeshögskolan (SYH), Tampere, Turku, Vaasa.
Vastaamatta suomenkieliseen tiedusteluun jättivät ruotsinkieliset Arcada, Yrkeshögskolan Sydväst ja Högskolan på Åland. Kun ne lasketaan mukaan, niin vastausprosentiksi muodostui 90 %. Suomenkieliset ammattikorkeakoulut onnistuimme tavoittamaan kattavasti.
Kysely toteutettiin ensivaiheessa sähköpostitse ja toisessa vaiheessa puuttuvilta puhelimitse. Asiasta vastaavien henkilöiden löytäminen usein isojen koulujen sisältä tuotti aluksi melkoista päänvaivaa, mutta onnistui - tarvitun aikalisän myötä - loppujen lopuksi mainiosti.
Vastaajat olivat pääasiassa johtajia, kehittämis- ja projektipäälliköitä, yliopettajia, opettajia ja valmentajia. Liiketalous, yrittäjyys, yrityshautomot ja tietyt koulutuslinjat olivat heidän keskeisiä vastuualueitaan.
Kyselystä Pellervo-Seurassa vastasi toimituspäällikkö Mauno-Markus Karjalainen ja sen toteuttivat toimittajat Tarja Repo ja Riku-Matti Akkanen sekä markkinoija Salli Oravainen.
Osuustoiminta-lehti kiittää lämpimästi kaikkia vastanneita! Keskustelua aiheesta mielellämme jatkamme tulevaisuudessakin.

Tarja Repo

Osuustoiminta vakiintumassa ammattikorkeakouluihin>>
Pienosuustoiminta opetuksen valtavirtaan>>
Osuuskunta sopii oppilaitoksiin>>
Mistä yleistyminen kiikastaa>>
Kaikki vaihtoehdot esille opetukseen>>

 

| Sivun alkuun |