Mistä yleistyminen kiikastaa
Osuustoimintamalli ei ole lyönyt itseään läpi läheskään kaikissa ammattikorkeakouluissa. Muutamassa oppilaitososuuskunnat ovat kokeneet takaiskuja, toisissa aihetta käsitellään ainoastaan yritysmuotojen esittelyn yhteydessä.
Vain yksi oppilaitos ilmoittaa OT-lehden tekemässä kyselyssä suoraan, että siellä ei opeteta aihetta lainkaan, eikä siihen ole aikomustakaan. - Ehkä olemme vanhanaikaisia, mutta satsaamme kovasti sisäiseen ja ulkoiseen sekä omaehtoiseen yrittäjyyteen. Painotamme teollisuustoimintaa. Kauppa ei ole niinkään esillä mutta kyllä kaupanteko, kuvailee yliopettaja Stefan Granqvist Svenska Yrkeshögskolanista (SYH) Vaasasta.
Suomen kolmanneksi suurin ammattikorkeakoulu Laurea Uudellamaalla nostaa osuustoimintaa esiin etupäässä yritysmuotojen käsittelyn yhteydessä. Esimerkiksi Leppävaaran yksikön liiketalouden koulutuksessa ei harkita osuuskuntien perustamista resurssien puutteen vuoksi. Yksi opiskelijavetoinen osuuskunta on toiminut pari vuotta Laurean tiloissa, mutta oppilaitos ei ole varsinaisesti kytköksissä siihen.
| ”Tiedon ja tukipalvelujen puute tulevat näkyviin. Nuoret eivät yleensä tiedä osuustoiminnasta mitään ja kiinnostuvat siitä vasta, jos joku heille siitä mielenkiintoisella tavalla kertoo.” |
Monenlaisia kokeiluja
Sekä Etelä- että Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluissa liiketalouden koulutusohjelmissa osuustoiminta tulee esille vain yrittäjyysopinnoissa. Osuuskuntien perustamista voidaan niissä kuitenkin harkita. Pitemmälle on ehtinyt Vantaalla ja Espoossa toimiva EVTEK, jossa on tehty suunnitelma opiskelijavetoisten osuuskuntien käyttöönotosta.
Oulusta ja Satakunnasta kerrotaan, että osuuskuntia ei ole eikä niiden perustamista harkita. Satakunnassa ot-mallin merkityksen arvioidaan kuitenkin nousevan, ja molemmissa oppilaitoksissa liiketalouden opinnoissa osuustoiminta nousee esille yhtenä yrittäjyyden muotona.
Kajaanin ammattikorkeakoulu ei ryhdy lisäämään ot-opetusta perusopetuksessa, eikä pienessä oppilaitoksessa riitä myöskään valinnaisiin opintoihin ilmoittautujia. Se kuitenkin tukee opiskelijoiden omaa yrittämistä Intotalossa, jonka omistaa Kajaanin teknologiakeskus Oy. Siellä toimii 2003 perustettu Intotalo Osuuskunta, jonne opiskelijat voivat perustaa aputoiminimen.
Rovaniemen InnoAkatemiassa on perustettu 1998-1999 osuuskunnat Visio Verstas ja IdeaLähde, jonka toimintaa opiskelijat jatkoivat valmistumisensa jälkeenkin. Liiketalouden koulutusohjelman lehtori Pirkko Tervonen toivoo, että ot-mallin merkitys lisääntyy oppilaitoksessa, mutta ei pysty vaikuttamaan asiaan.
Tiedonpuute vaivaa
Pirkanmaan amk ainoana kuvaa osuuskuntakokemuksia kohtalaisen heikoiksi. Liiketalouden opiskelijoiden Puhtinet Mäntän toimipisteessä on ollut passiivinen. - En usko, että opiskelijoita voidaan väkisin saada mukaan tähän asiaan. Ehkä perinteinen palkkatyö kiinnostaa ensin, ja vasta sitten erilaiset tavat yrittää. Monet haluavat ehkä myös vaihtaa alaa tai oppilaitosta. Tämä on pienten maakuntayksiköiden ongelma muuallakin, toteaa yrittäjyyden yliopettaja Paula Kivelä.
Myös sosiaali- ja terveysalan opetuksessa on vähän yrittäjyyttä, vain 5 opintopisteen valinnainen kokonaisuus. Siihen osallistuu kourallinen opiskelijoita. Kivelä tarjosi ot-kurssia sosiaalialalle pari vuotta sitten valinnaiskurssina, mutta tulijoiden puutteessa se ei toteutunut.
- Osuustoiminta on aika vierasta meillä. Mäntän toimipisteessä olen pitänyt sitä valinnaisena kurssina joinakin vuosina. Kurssi on kyllä ollut melko suosittu. Itse kerron opiskelijoille erilaisten työllistymismuotojen yhteydessä osuuskunnista. He eivät tunnu niistä kovinkaan paljon tietävän. Meillä olisi yrittäjyysopinnoille tarvetta enemmän varsinkin sosiaali- ja terveydenhuollon alalla, mutta sitä tuntuu olevan melko vaikeata saada sinne.
Mutkia matkassa
Ot-mallin merkitys vähenee ainoana Kymenlaakson amk:ssa, vaikka yrittäjyysopintoja muuten painotetaankin. Busines-akatemiassa on perustettu kolme osuuskuntaa: Neodem 2004, Idemi 2005 ja Prokkis 2006 (katso juttu sivulta 45). Liiketalouden lehtori Harri Ala-Uotila kuvaa kokemuksia kohtalaisen myönteisiksi, mutta silti osuustoiminnallinen opiskelijaympäristö ei mahdu uusiin opetussuunnitelmiin. Syytä hän ei tiedä.
Hieman kangerrellen on aloittanut Starttihautomo-osuuskunta Hämeen amk:ssa. Vuonna 2004 perustettu hautomo on houkutellut vain muutamia opiskelijoita. Kehityspäällikkö Taisto Hirvonen huomauttaa, että uuden toiminnan käynnistäminen on hankalaa.
- Alussa osuuskunta hinnoitteli itsenä ei-houkuttelevaksi, mutta nyt tämä on muutettu. Opiskelijat voivat myös pitää osuuskuntaa vieraana, eikä sen mahdollisuuksia ole ollut riittävästi esillä.
Hirvonen povaa silti Starttihautomolle hyvää tulevaisuutta, jos toiminta saadaan rullaamaan ja oikeaa tietoa levitettyä mm. vastaavista osuuskunnista. Hautomossa jäsenet voivat tehdä pienmuotoista liiketoimintaa opintojen ohella, ja kartuttaa ehkä opintopisteitään, jos yrittäminen tukee ammattiopintoja. Hämeen amk ei suunnittele toistaiseksi uusia osuuskuntia, mutta tilanne voi muuttua, jos suosio nousee.
Tarja Repo
Osuustoiminta vakiintumassa ammattikorkeakouluihin>>Pienosuustoiminta opetuksen valtavirtaan>>
Osuuskunta sopii oppilaitoksiin>>
Mistä yleistyminen kiikastaa>>
Kaikki vaihtoehdot esille opetukseen>>
| Sivun alkuun |