Osuuskunta sopii oppilaitoksiin
Tienraivaajana on pidetty Jyväskylän Tiimiakatemiaa (katso OT 4/06), jonka yrittäjyysmalli rakentuu pitkälti osuuskuntien varaan. Myös Tampereen ProAkatemiassa osuuskuntaa on pidetty parhaana muotona suurelle tasa-arvoisesti toimivalle tiimille.
Jo 14 vuotta pyörineessä Tiimiakatemiassa on opiskellut satoja nuoria. Vaikka opiskelijoilla on muitakin yritysmuotoja, suurin osa suorittaa opintojaan osuuskunnissa. Jokainen tiimi perustaa osuuskunnan opintojen alussa. Koko 3,5 vuoden tradenomitutkinto suoritetaan osuuskunnassa, jonka parhaaksi kooksi on todettu 12-20 jäsentä.
Tiimiakatemian käyneistä jopa neljännes jatkaa yrittäjänä, kun yleensä amk-tutkinnon suorittaneista vain muutama prosentti uskaltautuu yrittäjäksi viiden vuoden sisällä valmistumisesta.
Jyväskylä lisää entisestään yrittäjyysopintoja. Syksyllä 2009 Jyväskylän pääkampuksella aloittaa toimintansa uusituissa tiloissa esihautomo, jota on pilotoitu eri koulutusohjelmissa. Keväällä alkoi myös merkittävä henkilöstön yrittäjävalmennuskoulutus.
Turku kirii kolmanneksi
Tampereen ProAkatemia on leiponut liiketalouden ja tietojenkäsittelyn opiskelijoista yrittäjiä vuodesta 1999. Opiskeluajasta Akatemia haukkaa suurimman osan eli 2,5 vuotta. Tällä hetkellä pyöritetään kolmea markkinointiviestinnän osuuskuntaa, joita ovat Nostatus (ks. juttu sivulla 44), Ilogia ja Menguru. Opiskelijat ovat kiinnostuneita jatkamaan näitä myös valmistumisen jälkeen. Kaksi uutta osuuskuntaa käynnistyy viimeistään syksyllä.
| ”Kaikilla Humakin koulutusaloilla
yrittäjyyden merkitys työllistymisen
väylänä tulee lisääntymään ja toisaalta yrittäjyystaitoja tarvitaan esim. järjestötyössä, jonne moni valmistuvista sijoittuu töihin.” |
| Niina Leinonen, Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijatiimi |
Veteraanien jäljillä on kiritty Turussa. Siellä yrittäjyys yleensä ja osuustoiminta erikseen ovat vahvasti kartalla, ja niiden merkitys nousee edelleen. Oppilaitoksessa toimii jo useita opiskelijaosuuskuntia, joissa on mukana suuri määrä opiskelijoita ja joissa voi suorittaa merkittävän määrän opintoja. Jatkossa mukaan otetaan opiskelijoita uusilta koulutusaloilta ja mahdollisesti leivotaan uusiakin osuuskuntia.
Perustettuja osuuskuntia ovat I-Deal (Uusikaupunki), Kaikidea (Loimaa), Zemi (Salo) sekä turkulaiset Villikortti, Tekym, Dimensio IT Store, Tradetalo ja Team Estenom. Osa näistä on lähtenyt liikkeelle erittäin hyvin, osa hitaammin. Valmistumisen jälkeen opiskelijat eivät ole juuri jatkaneet osuuskunnissa, mutta muita yritysmuotoja on perustettu.
Alkaa kiehtoa opiskelijoita
Jos osuustoiminta on jo saanut vahvan aseman Jyväskylässä, Tampereella ja Turussa, ainakin Mikkeli, Haaga-Helia ja Diak ovat systemaattisesti vahvistamassa ot-opetusta. Nouseviin opinahjoihin voi laskea myös HUMAK:in, Keski-Pohjanmaan, Mikkelin, Vaasan, Lahden ja Savonian.
Humanistisen ammattikorkeakoulun HUMAKin opiskelijoita kiehtoo osuustoiminnan yhteisöllinen luonne. Jos opiskelijat haluavat perustaa oman yrityksen, he päätyvät usein osuuskuntaan. Myös perusopinnoissa kerrotaan osuustoiminnasta.
Eri paikkakunnilla toimiva HUMAK ei ole juridisena toimijana mukana opiskelijoiden yrityksissä, mutta se tukee näiden omia yritysprojekteja liittämällä liiketoiminnan osaksi opintoja. Eräs osuuskunnista on Jyväskylässä perustettu Raymond.
Samaa käytäntöä noudattaa Haaga-Helia pääkaupunkisedulla. Se ei pyöritä varsinaisia oppilaitososuuskuntia, vaikka asiaa kyllä harkitaan. Sen sijaan opiskelijat ovat itse perustaneet osuuskuntia, joista saa myös opintopisteitä (katso OT 6-7/05).
Osuuskuntia on ollut kolme, ja viime keväänä aloitti neljäs toimittajille. Ensimmäinen osuuskunta oli it-tradenomien Bittimäki (katso OT 2/03), joka jatkaa edelleen toimintaansa. Haaga-Helian yrityshautomossakin on osuuskuntia.
Myös Keski-Pohjanmaan amk:ssa opinnoista voi suorittaa osan tiimioppimisen kautta osuuskunnassa. Mahdollisuuteen voi tarttua liiketalouden koulutusohjelman tarjoamissa suuntautumaopinnoissa, joita on kolme: taloushallinto, Oiva-akatemia sekä taloushallinnon, johtamisen ja markkinoinnin suunta. Tekniikan ja liiketalouden opiskelijat perustavat osuuskuntia, joita voivat pyörittää koko opintoajan, ja joissa hankkivat oikeita asiakkaita.
Ot-malli leviämässä
Vaasassa laajennetaan yrittäjyyden Business Factory -oppimisympäristöä, jossa opiskelijat perustavat osuuskuntia. Valmentaja Timo Malin kuvaa aluevaltausta hyvin tärkeäksi osaksi Vaasan ammattikorkeakoulun strategiaa. Factory on toiminut puolitoista vuotta ja perustettuna on yksi osuuskunta, BF-Ideastream.
Malin määrittelee Factoryn esihautomotoiminnaksi. Vaikka yritys perustetaan, opiskelijat eivät ole yrittäjästatuksella. Kokemukset ovat hyvin myönteiset, sillä malli sopii hyvin yrittäjyyden opiskeluun. Muussa koulutuksessa osuustoiminta ei ole vielä kovin vahvasti mukana, ja lisätietoja heilläkin aiheesta kaivataan.
Osuustoiminta-aate on nousukiidossa myös Lahden ammattikorkeakoulussa. Liiketalouden koulutusalalle perustettiin viime huhtikuussa Campus Entrepreneur Coop -osk.
Savonia nostaa osuustoimintaa esiin ainakin yrittäjyysopintoihin kuuluvassa yTiimi-osiossa ja muuallakin silloin, kun setvitään eri yritysmuotoja. Lisäksi tradenomiopiskelijat Varkaudessa suorittavat osan yrittäjyys- ja projektiopinnoista omassa Amkidea -osuuskunnassa, joka perustettiin 2003. Kokemukset ovat olleet myönteisiä, ja osuuskuntaa pyritään laajentamaan.
Seinäjoelle perustettiin viime vuonna kaksi osuuskuntaa: kulttuurituotantoalan Raami ja muotoilualan Young Skills. Ot-mallin merkitys on nousussa, mitä kuvastaa opiskelijoille ja henkilökunnalle pidetty erityinen osuuskunta-seminaari yhteistyössä TE-keskuksen kanssa.
Tarja Repo
Osuustoiminta vakiintumassa ammattikorkeakouluihin>>Pienosuustoiminta opetuksen valtavirtaan>>
Osuuskunta sopii oppilaitoksiin>>
Mistä yleistyminen kiikastaa>>
Kaikki vaihtoehdot esille opetukseen>>
| Sivun alkuun |