| Myönteiset kokemukset siivittävät yrittäjyyttä |
| Osuustoiminta vakiintumassa ammattikorkeakouluihin |
Osuustoiminnan opetus on viime vuosina vakiintunut valtaosaan ammattikorkeakouluista. Suomessa on 25 suomenkielistä ammattikorkeakoulua, joista ainakin 22:ssa osuustoiminta on jollain tavalla mukana opetuksessa ja lisäksi yksi on ottamassa sitä mukaan. Yhteensä 18 oppilaitoksessa myös pyöritetään opiskelijaosuuskuntia.
 Kuva Tapani Lepistö |
Osuustoiminta-lehti teki maalis-toukokuussa ammattikorkeakouluille kyselyn osuustoiminnan opetuksesta. Kysely lähetettiin 29 oppilaitokseen. Vastaukset saatiin kaikista 25 suomenkielisestä ammattikorkeakoulusta sekä yhdestä ruotsinkielisestä. Kyselyn ulkopuolelle jätettiin vain poliisien ammattikorkeakoulu.
Tiedustelimme oppilaitosten antamasta yrittäjyysopetuksesta yleensä ja osuustoiminnan opetuksesta erikseen. Kysyimme oppilaitoksilta myös, toimiiko niissä opiskelijaosuuskuntia ja mitä kokemuksia niistä on saatu. Lisäksi pyysimme kokemuksia osuustoimintaan liittyvästä täydennyskoulutuksen tarpeesta ja oppimateriaalien saatavuudesta.
Osuustoiminnan merkitys kasvaa
Koko amk-kenttä on viime vuosina lisännyt yrittäjyysopintojen painoarvoa, ja suuntaus jatkuu samana. Yrittäjyysopintoja on jo kaikissa oppilaitoksissa, ja 22 ilmoitti selkeästi lisäävänsä niiden merkittävyyttä edelleen. Muutama oppilaitos ilmoitti yrittäjyysopintojen säilyvän entisellään, mutta kukaan ai aio vähentää niitä.
Osuustoimintamallin merkitys osana yrittäjyysopintoja säilyy entisellään 10 oppilaitoksessa. Yhteensä 12 oppilaitosta ilmoittaa, että sen merkitys on nousussa. Nämä ovat Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak, Espoon ja Vantaan EVTEK, Häme, Kajaani, Keski-Pohjanmaa, Lahti, Laurea, Mikkeli, Satakunta, Seinäjoki, Turku ja Vaasa.
Vain Kymenlaakson amk ilmoitti, että ot-mallin merkitys vähenee. Osuustoiminnallinen opiskelijaympäristö ei siellä mahdu uusiin opintosuunnitelmiin.
Osuustoiminta-lehti teki edellisen vastaavantyyppisen kyselyn vuonna 2004. Arviolta puolet opetti jo tuolloin osuustoimintaa. Uusien tulosten perusteella osuustoiminta oli saamassa lisää tuulta siipiensä alle myös muissa opinahjoissa.
Viime vuosien aikana osuustoiminta on saanut jalansijaa uusissa oppilaitoksissa ja vakiinnuttanut asemiaan vanhoissa. Lisäksi sitä on laajennettu pikku hiljaa liiketaloudesta myös muille koulutusaloille. Tämä työ on kuitenkin vielä selvästi kesken.
Yhteensä 85 % antaa ot-opetusta
Kaikkiaan 9 oppilaitosta ilmoitti, että osuustoiminta on mukana opetuksessa säännöllisesti ja merkittävästi. Näin vastasivat Diak, Häme, Jyväskylä, Keski-Pohjanmaa, Kymenlaakso, Savonia, Tampere, Turku ja Vaasa.
Kaikissa näissä oppilaitoksissa on suunnattu voimavaroja osuuskuntien kehittämiseen. Lisäksi esimerkiksi Diak ilmoittaa, että osuustoiminta tulee esille muissakin opinnoissa aina perusopintojaksoilta vapaavalintaisiin ja erikoistumisopintoihin.
Osuustoiminta on mukana jonkin verran 13 oppilaitoksen opetuksessa. Tavallisimmin aihe on mukana perusopinnoissa muiden yritysmuotojen kanssa, ja lisäksi useimmissa toimii ainakin yksi osuuskunta.
Yksi oppilaitos eli EVTEK ilmoitti, että osuustoiminta ei ole vielä opetuksessa mutta on tulossa mukaan. Suunnitelma opiskelijavetoisten osuuskuntien perustamiseksi on valmis. Kahdella oppilaitoksella osuustoimintaa ei ole opetuksessa eikä sitä myöskään suunnitella. Ne ovat Kajaani ja Vaasassa toimiva Svenska Yrkeshögskolan.
Yleisvaikutelmaksi jää, että itsenäisiä osuustoimintaan keskittyviä opintojaksoja on vielä melko vähän, jos mukaan ei lasketa opiskelijaosuuskuntia. Sen sijaan osuustoimintaa esitellään yleisissä yrittäjyysopinnoissa yhtenä vaihtoehtoisena yritysmuotona.
Osuuskuntia syntyy lisää
Kyselyn mukaan 18 oppilaitoksessa on käytössä osuuskuntia tavalla tai toisella. Ne ovat Diak, Haaga-Helia, HUMAK, Häme, Jyväskylä, Kajaani, Keski-Pohjanmaa, Kymenlaakso, Lahti, Mikkeli, Pirkanmaa, Rovaniemi, Seinäjoki, Stadia, Tampere, Turku, Vaasa ja Savonia.
Ot-yrittämisen laajuus vaihtelee eri oppilaitoksissa. Jossakin voi pyöriä vain yksi osuuskunta, toisissa useita. Mukana olevien opiskelijoiden luku voi jäädä vähäiseksikin. Monet oppilaitokset nimeävät vastauksissaan pari-kolme osuuskuntaa.
Viidestä oppilaitoksesta kerrotaan, että osuuskuntia ei ole, mutta niiden perustamista voidaan harkita. Näin ilmoittivat EVTEKin liiketalouden yksikkö, Kemi-Tornion kaupan ja kulttuurin yksiköt, Laurean sosiaaliala, Pohjois-Karjalan liiketalous sekä Etelä-Karjala ja siellä erityisemmin matkailu ja liiketalous, jossa asiaa ehkä harkitaan. Pitemmällä ollaan Kemi-Torniossa, jossa luodaan ot-periaatteella toimivaa mediastudiota.
Kolmesta ammattikorkeakoulusta vastattiin, että osuuskuntia ei ole eikä niitä harkita.
Monia omia sovelluksia
Osuuskunnista saatuja kokemuksia kuvasi hyvin myönteisiksi tai kohtalaisen myönteisiksi 12 oppilaitosta. Kaksi oppilaitosta piti kokemuksia keskinkertaisina ja vain yksi kohtalaisen heikkoina.
Osuuskuntia toteutetaan oppilaitoksessa eri tavoin. Kun alussa todettiin, että 18 oppilaitoksessa on osuuskuntia, lukuun on laskettu mukaan kaikenlaiset osuuskunnat. Toisissa oppilaitoksissa ne kuuluvat tiiviisti opintoihin eli opiskelijat saavat niistä opintopisteitä. Tällainen on käytäntö mm. Jyväskylässä, Tampereella, Keski-Pohjanmaalla ja Diakissa.
Jotkut oppilaitokset puolestaan tukevat tai mahdollistavat opiskelijoiden omaa yritystoimintaa, jota tehdään opintojen ohella. Oppilaitos ei ole silloin erityisenä juridisena toimijana yrityksessä, eikä opiskelijoille kerry opintopisteitä. Tämän tapaista käytäntöä toteutetaan ainakin HUMAKissa ja Kajaanissa. Myös Laurean tiloissa toimii yksi opiskelijavetoinen osuuskunta, joka ei ole muuten kytköksissä oppilaitokseen.
Haaga-Heliassakin opiskelijat omistavat itse osuuskuntansa, mutta saavat niistä silti tarvittavia opintopisteitä.
Yrityshautomoissa yhtenä vaihtoehtona
Muutamassa oppilaitoksessa osuuskuntia perustetaan myös yrityshautomoissa, jotka siivittävät valmistuvien opiskelijoiden omia yrityksiä. Näin on mm. Haaga-Heliassa ja Jyväskylässä.
Vastausten perusteella näyttää kuitenkin siltä, että ot-muoto ei hautomoissa suuremmalti jyllää. Se on kuitenkin mukana yhtenä vaihtoehtona. Osuuskuntaa tarjotaan muiden yritysmallien ohella mm. Hämeessä, Kemi-Torniossa, Satakunnassa ja Tampereella. Oulussa malliin luvataan perehtyä, jos opiskelija päätyy siihen.
Mikkelissä yrityshautomo on suurelta osin vastannut myös osuuskuntien kehittämisestä. Opiskelijaosuuskunnat ja hautomotyyppinen toiminta sulautuvat toisiinsa joissakin oppilaitoksissa. Esimerkiksi HUMAKissa lähinnä kulttuurituotannon opiskelijat ovat perustaneet osuuskuntia yrittäjyyskurssin innoittamina. Kajaanissa osuuskunnat on puolestaan ”ulkoistettu” Intotaloon, jonka omistaa kaupunki.
Jyväskylässä opiskelijaosuuskunnat ovat muodoltaan esihautomotoimintaa. Samaa voi sanoa Tampereen ProAkatemiasta, jonka osuuskunnista jotkut ovat jatkaneet opiskelijoiden valmistumisen jälkeen. Myös jotkut muut oppilaitokset raportoivat jatkaneista osuuskunnista.
Kuinka asiaa edistetään parhaiten?
Vastaajilta pyydettiin kommentteja siitä, miten osuuskuntien syntymistä edesautetaan. HUMAK arvioi asian edistyvän, kun kulttuuri- ja nuorisopuolella yleisimminkin yrittäjyyteen aletaan suhtautua myönteisemmin. Osuuskunnan imago sinänsä soveltuu näille aloille hyvin. Diakin mukaan osuustoiminnalla nähdään olevan imagoetua sosiaali- ja terveysalalla.
Hämeen ammattikorkeakoulun mukaan osuuskuntia yritysvaihtoehtona voisi valtakunnallisestikin korostaa, mikä parantaisi yleisiä asenteita ja herättäisi lisää kiinnostusta. Laurea kaipaa lisää tietoa osuustoiminnan mahdollisuuksista oppilaitoksissa.
Kemi-Torniossa puolestaan halutaan opetusministeriön erillistukea osuuskunnille. Myös Mikkelistä huomautetaan, että hautomoiden ja opiskelijayritysten luomiseen ja kehittämiseen tarvitaan erityisrahoitusta, koska jokapäiväisestä opetuksesta ei riitä resursseja.
Pirkanmaan amk:ssa kompastuskivenä on ollut opiskelijoiden passiivisuus. Vastaaja arvelee, että heitä kiinnostaa ensin perinteinen palkkatyö ja vasta sitten erilaiset tavat yrittää. SYH ei harkitse osuuskuntia, mutta kutsuu silti alan asiantuntijaa kertomaan tästä teemasta kuukauden heidän vieraakseen.
Lisätietoa kaivataan kipeästi
Vastaajat selvästikin kaipailevat täydennyskoulutusta osuustoiminnasta. Koulutustarvetta on selvästi 10:ssä ja jonkin verran 9:ssä oppilaitoksessa. Kuusi vastaajaa ilmoittaa, että täydennyskoulutuksen tarvetta ei ole.
10 vastaajaa toteaa, että heillä ei ole kokemuksia ot-aiheisten opetusmateriaalien saatavuudesta. Kokemuksia sen sijaan on 9 vastaajalla. Aineistoja on saatu kirjoista, lehdistä, netistä, Pellervo-Seurasta, Tampereen seudun ot-keskukselta, luennoitsijoilta ja kollegoilta. Pellervon nettisivuja, joilta löytyy mm. osuustoimintaa esittelevä kalvopaketti, oli käyttänyt 13 opettajaa. Osuustoiminta-lehti oli tuttu 14 vastaajalle 26:sta.
Tarja Repo
www.pellervo.fi
Esittelykalvot löytyvät osoitteesta: www.pellervo.fi/jasensuhteet/kalvoalku.htm
www.osuustoiminta.coop/ot
Osuustoiminta vakiintumassa ammattikorkeakouluihin>>
Pienosuustoiminta opetuksen valtavirtaan>>
Osuuskunta sopii oppilaitoksiin>>
Mistä yleistyminen kiikastaa>>
Kaikki vaihtoehdot esille opetukseen>>
| Sivun alkuun |