Osuuskunnat ja järjestötoimijat suhtautuvat myönteisesti mahdollisuuksiinsa hallituksen esityksen mukaisilla sote-valinnanvapausmarkkinoilla, kertoo tuore tutkimus.
Osa osuuskunnallisista palveluntuottajista suunnittelee laajentavansa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantoaan, jos valinnanvapaus astuu voimaan. Tutkimus antaa suosituksia osuuskuntien ja järjestöjen aseman kehittämiseksi yhdenvertaisemmaksi osakeyhtiöiden kanssa. Tutkimuksen ovat toteuttaneet Pellervon taloustutkimus PTT, Nordic Healthcare Group ja Idekoop.
Valmisteilla olevan maakunta- ja sote-uudistuksen tavoitteena on monipuolinen ja monimuotoinen palvelutarjonta, minkä vuoksi tarvitaan lisätietoa osakeyhtiöstä poikkeavien toimijoiden asemasta tulevilla sosiaali- ja terveyspalvelujen markkinoilla.
Osuustoiminta ja järjestötoiminta sosiaali- ja terveyspalveluissa -tutkimuksen mukaan osuuskunnat ja järjestöt näkevät sote-uudistuksen ja valinnanvapausmarkkinoiden syntymisen yleisesti mahdollisuutena. Tutkimukseen vastanneista osuuskuntatuottajista kaksi kolmesta suunnittelee laajentavansa toimintaansa valinnanvapauden astuessa voimaan. Järjestötoimijoista joka kolmannes arvioi soten avaavan mahdollisuuksia toimintojen laajentamiseen.
Järjestöissä valinnanvapaus nähtiin myönteisenä, koska se toisi niille poispääsyn vaikeiksi ja raskaiksi koetuista julkisista kilpailutuksista. Järjestöt korostivat valtteinaan kilpailussa muun muassa paikallisuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Osuuskuntatuottajat nostivat edukseen myös voittoa tavoittelemattoman toimintamallin.
”Uhkakuvaksi nähtiin erityisesti järjestöpuolella se, jos sote-palvelutuotanto keskittyisi vain muutamalle isolle toimijalle. Huolta herätti lisäksi, pystyykö maakunnan asiakasohjaus ottamaan huomioon kaikki alueen palveluntarjoajat ja kohteleeko maakunta kaikkia toimijoita tasapuolisesti, vaikka sillä olisi omaakin palvelutuotantoa”, kertoo PTT:n Iiro Jussila.
Useita suosituksia maakunta- ja sote-valmistelun tueksi
Tutkimus suosittaa, että osuuskunnille ja järjestöille varmistetaan samat tuet ja rahoitusmahdollisuudet kuin osakeyhtiöillekin. Nykyisten yritystukien kokonaismäärästä tulisi ohjata muutaman prosentin osuus yleishyödyllisen toiminnan ja yhteisötalouden tukemiseen.
Lisäksi maakuntien tulisi kartoittaa ja luoda omalle alueelleen järjestöt ja osuuskunnat huomioiva sote-palvelutuottajaverkosto. Hankintakriteerit tulisi määrittää osassa hankintoja niin, että pk-yritysten olisi mahdollista menestyä kilpailussa. Lisäksi maakuntien pitää valinnanvapauden astuessa voimaan kertoa mahdollisimman nopeasti palvelutuottajille, millaiset vaatimukset ne asettavat näiden tietojärjestelmille ja tiedontuotannolle. Vaatimusten olisi hyvä olla yhteneväisiä maakuntien kesken.
Järjestöjä ja osuuskuntia tutkimus suosittaa kehittämään johtamistaan ja liiketoimintaosaamistaan. Lisäksi tulisi vahvistaa liiketaloudellisessa koulutuksessa osuustoimintamallin ja järjestöjen palvelutuotannon opetusta sekä aihepiirin tieteellistä tutkimusta.
Osuustoimintayritysten määrä kasvanut toimialaliukumien myötä
Sote-alalla osuuskuntatoimintaa on toistaiseksi vähän. Tähän mennessä viisi finanssisektorilla sekä vähittäiskaupan alalla toimivaa kotimaista osuustoimintayritystä on lähtenyt mukaan sote-palveluihin toimialaliukumien kautta. Näitä ovat OP-ryhmä, kaksi S-ryhmän alueosuuskauppaa (Pohjois-Karjala ja Suur-Savo), LähiTapiola sekä Osuuskunta Tradeka.
Tilastokeskuksen tietojen mukaan terveys- ja sosiaalipalvelualalla oli Suomessa runsaat 18 000 yritystä vuonna 2016. Näistä osuuskuntamuotoisia oli 56. Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTE:n mukaan vuonna 2017 sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavia järjestöjä oli 1 029 kappaletta.
Osuustoiminnan ja järjestötoiminnan osalta sote-tuottajien määrästä ja luonteesta ei ole aiemmin ollut saatavilla kattavaa tietoa.
Tutkimushankkeen julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimuksen ovat toteuttaneet Pellervon taloustutkimus PTT ry, Nordic Healthcare Group Oy ja Idekoop Osuuskunta.