Osuustoiminta on nyt vahvassa myötätuulessa

Sanna Marinin hallitus jatkaa pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmalla, joka huomioi hyvin osuustoimintamallin. Lähdemme Osuustoimintakeskus Pellervossa siitä, että osuustoimintaa koskevat kirjaukset ja toimenpiteet pätevät myös uuden hallituksen aikana.

Hallitusohjelma, joka julkistettiin 3. kesäkuuta 2019, on osuustoiminnalle suotuisa. ”Edistetään osuuskuntamuotoista yritystoimintaa” on historiallinen lause. Erikseen mainitaan myös osuuskuntarakentaminen ja -asuminen sekä lainsäädännölliset muutostarpeet työn murroksessa, myös osuuskunnat huomioiden.

Olemme pitäneet maan hallituksiin, kansanedustajiin ja virkamiehiin yhteyttä ohjelman toimeenpanossa. Hallitus lupasi tarttua osuustoiminta-asioihin nyt vuodenvaihteen jälkeen, kun EU-puheenjohtajuuskausi on ohi. Kehitystarpeet on syytä tunnistaa viimeistään keväällä 2020, sillä vuoden 2021 valtion tulo- ja menoarvion valmistelu ja budjettilakien säätäminen ovat keskeisiä askelmerkkejä.

Juhlavuosi takana

Toimintaympäristömme myönteisyys on hieno lahja juuri 120 vuotta täyttäneelle Osuustoimintakeskus Pellervolle, 100-vuotiaalle Finlands Svenska Andelsförbundille ja koko suomalaiselle osuustoiminnalle.

Juhlavuonna on myös hienoa todeta, että Osuustoimintakeskus Pellervo sai jäsenekseen syyskuussa Osuuskunta Lilithin, joka on 450 jäsenen ja 3,5 miljoonan euron luovan alan työosuuskunta.

Edustavuutemme ja yhteisen tekemisen into vain kasvaa. Pellervo on aito osuustoiminnan yhteinen foorumi.

Yritysvastuukysymykset ovat vahvasti esillä

Ne osuvat elintarvike- ja metsäketjuun niin voimallisesti, että saamme varmasti olla keskustelussa mukana.  Kyse ei ole vain ekologisesta vastuusta eikä ilmastosta, vaikka ne debatin kärkenä usein ovatkin. Myös sosiaalinen, taloudellinen ja eettinen vastuu mitataan. Haluamme olla osa ratkaisua kohti parempaa maailmaa.

Valtuuskunnan kokouksessa käsittelimme valtioneuvoston kannustamana yhteistä sitoumusta 2050 siitä, että osuustoiminnalliset yritykset yhteistyössä kasvattavat monimuotoista ja tasa-arvoista osuustoimintaa.  Monimuotoisuuden lisäämistä varsinkaan hallinnon ja johdon tasolla ei ole julkisesti ja määrätietoisesti asetettu yhteiseksi tavoitteeksi aiemmin. Nyt teimme sen!

Kirjoitus perustuu Osuustoimintakeskus Pellervon valtuuskunnan kokouksen avauspuheeseeni 13. joulukuuta 2019.

ILKKA UUSITALO
Kirjoittaja on Osuustoimintakeskus Pellervon valtuuskunnan puheenjohtaja.

Jaa artikkeli

Lue myös

Osuustoiminta Suomen itsenäisyyden rakentajana

Kun Suomi saavutti itsenäisyytensä vuonna 1917, maa oli taloudellisesti ja sosiaalisesti varsin haavoittuvainen. Koko kansan osallistuminen hyvinvoinnin rakentamiseen oli välttämätöntä, ja osuustoiminta tarjosi tähän erinomaiset työkalut.

Onko euro ainoa arvo sote-palveluissa?

Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?

Kesä-Suomen infra nojaa yhteisomistajuuteen

Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.

Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa

Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.

Tilaa uutiskirje