Osuustoiminta on nyt vahvassa myötätuulessa

Sanna Marinin hallitus jatkaa pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmalla, joka huomioi hyvin osuustoimintamallin. Lähdemme Osuustoimintakeskus Pellervossa siitä, että osuustoimintaa koskevat kirjaukset ja toimenpiteet pätevät myös uuden hallituksen aikana.

Hallitusohjelma, joka julkistettiin 3. kesäkuuta 2019, on osuustoiminnalle suotuisa. ”Edistetään osuuskuntamuotoista yritystoimintaa” on historiallinen lause. Erikseen mainitaan myös osuuskuntarakentaminen ja -asuminen sekä lainsäädännölliset muutostarpeet työn murroksessa, myös osuuskunnat huomioiden.

Olemme pitäneet maan hallituksiin, kansanedustajiin ja virkamiehiin yhteyttä ohjelman toimeenpanossa. Hallitus lupasi tarttua osuustoiminta-asioihin nyt vuodenvaihteen jälkeen, kun EU-puheenjohtajuuskausi on ohi. Kehitystarpeet on syytä tunnistaa viimeistään keväällä 2020, sillä vuoden 2021 valtion tulo- ja menoarvion valmistelu ja budjettilakien säätäminen ovat keskeisiä askelmerkkejä.

Juhlavuosi takana

Toimintaympäristömme myönteisyys on hieno lahja juuri 120 vuotta täyttäneelle Osuustoimintakeskus Pellervolle, 100-vuotiaalle Finlands Svenska Andelsförbundille ja koko suomalaiselle osuustoiminnalle.

Juhlavuonna on myös hienoa todeta, että Osuustoimintakeskus Pellervo sai jäsenekseen syyskuussa Osuuskunta Lilithin, joka on 450 jäsenen ja 3,5 miljoonan euron luovan alan työosuuskunta.

Edustavuutemme ja yhteisen tekemisen into vain kasvaa. Pellervo on aito osuustoiminnan yhteinen foorumi.

Yritysvastuukysymykset ovat vahvasti esillä

Ne osuvat elintarvike- ja metsäketjuun niin voimallisesti, että saamme varmasti olla keskustelussa mukana.  Kyse ei ole vain ekologisesta vastuusta eikä ilmastosta, vaikka ne debatin kärkenä usein ovatkin. Myös sosiaalinen, taloudellinen ja eettinen vastuu mitataan. Haluamme olla osa ratkaisua kohti parempaa maailmaa.

Valtuuskunnan kokouksessa käsittelimme valtioneuvoston kannustamana yhteistä sitoumusta 2050 siitä, että osuustoiminnalliset yritykset yhteistyössä kasvattavat monimuotoista ja tasa-arvoista osuustoimintaa.  Monimuotoisuuden lisäämistä varsinkaan hallinnon ja johdon tasolla ei ole julkisesti ja määrätietoisesti asetettu yhteiseksi tavoitteeksi aiemmin. Nyt teimme sen!

Kirjoitus perustuu Osuustoimintakeskus Pellervon valtuuskunnan kokouksen avauspuheeseeni 13. joulukuuta 2019.

ILKKA UUSITALO
Kirjoittaja on Osuustoimintakeskus Pellervon valtuuskunnan puheenjohtaja.

Jaa artikkeli

Lue myös

Kuka osuuskunnan omistaa, ellei sen jäsen?

Osuuskunnat ovat jäsentensä omistamia yrityksiä. Niiden toimintaa ohjataan aivan samoin kuin yleisemmin tunnetussa yhteisömuodossa eli osakeyhtiöissä. Määräysvaltaa käyttävät osuuskunnissa jäsenet, osakeyhtiöissä osakkeenomistajat.

Mikä merkitys demokratialla oikeastaan edes on – yhteiskunnassa tai osuuskunnassa?

Demokratiaa ajatellaan usein lähinnä välineenä. Se on menettelytapa, jolla saadaan kansan tai ainakin enemmistön tahto selville ja parhaassa tapauksessa toteutettua. Huono systeemi, mutta ei olla parempaakaan keksitty, kuten tavataan sanoa. Todellisuudessa demokratia pitää sisällään jotain paljon syvällisempää osallisuuden tunteesta yhteisöllisyyteen. Sellaista mikä on ehkä unohdettu myös demokratiakouluiksi aikoinaan kutsutuissa osuuskunnissa.

Mari Kokko: Osuuskunta on väylä yrittäjyyteen 

Tänään vietetään Yrittäjän päivää. Eikä suotta, sillä yrittäjät ja yritykset yritysmuodosta riippumatta ovat Suomen talouden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiä toimijoita. Luovat työtä ja vastaavat merkittävästä osasta maamme verotuloista.  

Yhteisöexit – Mitä jos perustajat myisivät alustansa käyttäjille?

Maailmalla on esimerkkejä yrityksistä, joiden valtava menestys on tapahtunut asiakasomisteiseksi muuttumisen myötä. Voi olla että ilmiö yleistyy. Ajatuksen ympärille onkin muodostunut muutama vuosi sitten käynnistynyt “yhteisöexit” (exit to community) liike joka pyrkii tekemään tämänkaltaisista omistajanvaihdoksista suositumpia, etenkin teknologiayhtiöiden perustajien parissa. Sen lisäksi että yhteisöexit voisi olla ratkaisu moniin teknologiayhtiöiden ongelmiin, jotka kumpuavat niiden perinteisesti osakeyhtiömuotoisesta omistusmallista, se voisi myös ratkaista haasteita, jotka liittyvät osuuskuntamuotoisten yhtiöiden perustamiseen toimialoille, joilla ne ovat perinteisesti olleet harvinaisia.