Osuuskuntaomistus takaisi apteekkituottojen säilymisen Suomessa

Helsingin Sanomien pääkirjoitus totesi 13. marraskuuta: Pienen ryhmän käsiin jääneellä apteekkialalla on lisättävä kilpailua.

Taustalla on Kilpailu- ja kuluttajaviraston tuore selvitys, jossa ehdotetaan apteekkien yhtiömuodon vapauttamista. Näin olisi mahdollista pienentää asiakkaiden ja yhteiskunnan suuriksi paisuneita lääkekustannuksia sekä parantaa lääkkeiden saatavuutta.

Apteekkariliitto on vastustanut omistusmuodon vapautusta muun muassa lausumalla, että muutos olisi verotulojen kannalta suomalaisille epäedullinen: ”Nykyinen apteekkimallimme takaa myös sen, että lääkemyynnit verot jäävät Suomeen verrattuna tilanteeseen, jossa apteekkeja omistaisivat esimerkiksi kansainväliset pääomasijoittajat”, sanoo Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen 11.marraskuuta. julkaistussa tiedotteessa.

Asia ei ole näin yksioikoinen. Kyse on yhtiömuodosta: Verot jäisivät yhtä varmasti aina Suomeen myös silloin, jos apteekin voisi omistaa kuluttajaosuuskunta. Eli yritys, jonka tehtävänä on tuottaa omistajiensa tarvitsema palvelu kestävällä tavalla. Liiketoiminnan harjoittamisen suhteen eroa osakeyhtiöön ei ole, mutta omistajaohjauksen osalta kyllä.

Osuustoiminnalliset yritykset pyörittivät Suomessa viime vuonna 33 miljardin liikevaihtoa. Toimialojen kirjo ulottuu kaupan palveluista aina tietoverkkoihin ja sotealan monenlaisiin yrityksiin. Yhtiömuotona osuuskunta vakauttaa taloutta ja ylläpitää Suomessa merkittävää ankkurivarallisuutta. Onkin omituinen jäänne, että apteekin omistajana ei voi toimia osuuskunta.

KKV:n selvityksessä vertailtiin apteekkien omistusmuodon eri ulottuvuuksia vain kahden eri vaihtoehdon välillä: joko yksityinen elinkeinonharjoittaja tai osakeyhtiö. Kuitenkin juuri lääkkeet ovat hyödyke, jotka ovat ihmisille välttämättömiä ja siksi osuustoiminta sopii siihen liittyvän liiketoiminnan harjoittamiseen erityisen hyvin.

Osuuskunnassa jokaisella omistajalla on yrityksen ohjaamiseen tasaveroisesti yksi ääni. Voittoja kerrytetään liiketoiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen, jotta yrityksen palvelu olisi omistajiensa näkökulmasta parasta mahdollista myös kaukana tulevaisuudessa. Ylijäämätuotot voidaan toki jakaa omistajille – mutta niistä yksikään ei ole ulkomainen pääomasijoittaja.

Osuuskunta on elinvoimainen yritysmalli myös kasvukeskusten ulkopuolella. Voiton maksimointi kun ei ole toiminnan päätarkoitus. Menestyksestä on jo monia erimerkkejä sotepalvelujen kentällä. Siksi on korkea aika mahdollistaa myös apteekkien omistaminen osuuskuntaperiaatteella.

Apteekkisääntelyn painopistettä tulisi siirtää omistamista ja yhtiömuotoa rajoittavasta sääntelystä toiminnan sääntelyyn. Turvallisuus taataan toiminnan sääntelyllä kuten muussakin terveydenhoidossa.

Osuustoimintakeskus Pellervo ry
Sami Karhu
toimitusjohtaja

Jaa artikkeli

Lue myös

Osuustoiminta Suomen itsenäisyyden rakentajana

Kun Suomi saavutti itsenäisyytensä vuonna 1917, maa oli taloudellisesti ja sosiaalisesti varsin haavoittuvainen. Koko kansan osallistuminen hyvinvoinnin rakentamiseen oli välttämätöntä, ja osuustoiminta tarjosi tähän erinomaiset työkalut.

Onko euro ainoa arvo sote-palveluissa?

Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?

Kesä-Suomen infra nojaa yhteisomistajuuteen

Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.

Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa

Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.

Tilaa uutiskirje