Osuuskuntaomistus takaisi apteekkituottojen säilymisen Suomessa

Helsingin Sanomien pääkirjoitus totesi 13. marraskuuta: Pienen ryhmän käsiin jääneellä apteekkialalla on lisättävä kilpailua.

Taustalla on Kilpailu- ja kuluttajaviraston tuore selvitys, jossa ehdotetaan apteekkien yhtiömuodon vapauttamista. Näin olisi mahdollista pienentää asiakkaiden ja yhteiskunnan suuriksi paisuneita lääkekustannuksia sekä parantaa lääkkeiden saatavuutta.

Apteekkariliitto on vastustanut omistusmuodon vapautusta muun muassa lausumalla, että muutos olisi verotulojen kannalta suomalaisille epäedullinen: ”Nykyinen apteekkimallimme takaa myös sen, että lääkemyynnit verot jäävät Suomeen verrattuna tilanteeseen, jossa apteekkeja omistaisivat esimerkiksi kansainväliset pääomasijoittajat”, sanoo Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen 11.marraskuuta. julkaistussa tiedotteessa.

Asia ei ole näin yksioikoinen. Kyse on yhtiömuodosta: Verot jäisivät yhtä varmasti aina Suomeen myös silloin, jos apteekin voisi omistaa kuluttajaosuuskunta. Eli yritys, jonka tehtävänä on tuottaa omistajiensa tarvitsema palvelu kestävällä tavalla. Liiketoiminnan harjoittamisen suhteen eroa osakeyhtiöön ei ole, mutta omistajaohjauksen osalta kyllä.

Osuustoiminnalliset yritykset pyörittivät Suomessa viime vuonna 33 miljardin liikevaihtoa. Toimialojen kirjo ulottuu kaupan palveluista aina tietoverkkoihin ja sotealan monenlaisiin yrityksiin. Yhtiömuotona osuuskunta vakauttaa taloutta ja ylläpitää Suomessa merkittävää ankkurivarallisuutta. Onkin omituinen jäänne, että apteekin omistajana ei voi toimia osuuskunta.

KKV:n selvityksessä vertailtiin apteekkien omistusmuodon eri ulottuvuuksia vain kahden eri vaihtoehdon välillä: joko yksityinen elinkeinonharjoittaja tai osakeyhtiö. Kuitenkin juuri lääkkeet ovat hyödyke, jotka ovat ihmisille välttämättömiä ja siksi osuustoiminta sopii siihen liittyvän liiketoiminnan harjoittamiseen erityisen hyvin.

Osuuskunnassa jokaisella omistajalla on yrityksen ohjaamiseen tasaveroisesti yksi ääni. Voittoja kerrytetään liiketoiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen, jotta yrityksen palvelu olisi omistajiensa näkökulmasta parasta mahdollista myös kaukana tulevaisuudessa. Ylijäämätuotot voidaan toki jakaa omistajille – mutta niistä yksikään ei ole ulkomainen pääomasijoittaja.

Osuuskunta on elinvoimainen yritysmalli myös kasvukeskusten ulkopuolella. Voiton maksimointi kun ei ole toiminnan päätarkoitus. Menestyksestä on jo monia erimerkkejä sotepalvelujen kentällä. Siksi on korkea aika mahdollistaa myös apteekkien omistaminen osuuskuntaperiaatteella.

Apteekkisääntelyn painopistettä tulisi siirtää omistamista ja yhtiömuotoa rajoittavasta sääntelystä toiminnan sääntelyyn. Turvallisuus taataan toiminnan sääntelyllä kuten muussakin terveydenhoidossa.

Osuustoimintakeskus Pellervo ry
Sami Karhu
toimitusjohtaja

Jaa artikkeli

Lue myös

Kuka osuuskunnan omistaa, ellei sen jäsen?

Osuuskunnat ovat jäsentensä omistamia yrityksiä. Niiden toimintaa ohjataan aivan samoin kuin yleisemmin tunnetussa yhteisömuodossa eli osakeyhtiöissä. Määräysvaltaa käyttävät osuuskunnissa jäsenet, osakeyhtiöissä osakkeenomistajat.

Mikä merkitys demokratialla oikeastaan edes on – yhteiskunnassa tai osuuskunnassa?

Demokratiaa ajatellaan usein lähinnä välineenä. Se on menettelytapa, jolla saadaan kansan tai ainakin enemmistön tahto selville ja parhaassa tapauksessa toteutettua. Huono systeemi, mutta ei olla parempaakaan keksitty, kuten tavataan sanoa. Todellisuudessa demokratia pitää sisällään jotain paljon syvällisempää osallisuuden tunteesta yhteisöllisyyteen. Sellaista mikä on ehkä unohdettu myös demokratiakouluiksi aikoinaan kutsutuissa osuuskunnissa.

Mari Kokko: Osuuskunta on väylä yrittäjyyteen 

Tänään vietetään Yrittäjän päivää. Eikä suotta, sillä yrittäjät ja yritykset yritysmuodosta riippumatta ovat Suomen talouden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiä toimijoita. Luovat työtä ja vastaavat merkittävästä osasta maamme verotuloista.  

Yhteisöexit – Mitä jos perustajat myisivät alustansa käyttäjille?

Maailmalla on esimerkkejä yrityksistä, joiden valtava menestys on tapahtunut asiakasomisteiseksi muuttumisen myötä. Voi olla että ilmiö yleistyy. Ajatuksen ympärille onkin muodostunut muutama vuosi sitten käynnistynyt “yhteisöexit” (exit to community) liike joka pyrkii tekemään tämänkaltaisista omistajanvaihdoksista suositumpia, etenkin teknologiayhtiöiden perustajien parissa. Sen lisäksi että yhteisöexit voisi olla ratkaisu moniin teknologiayhtiöiden ongelmiin, jotka kumpuavat niiden perinteisesti osakeyhtiömuotoisesta omistusmallista, se voisi myös ratkaista haasteita, jotka liittyvät osuuskuntamuotoisten yhtiöiden perustamiseen toimialoille, joilla ne ovat perinteisesti olleet harvinaisia.