MEP Näkökulma: Alviina Alametsä – Ilmastokriisi torjutaan reilulla taloudella

Ilmastokriisi pakottaa yhteiskuntia muuttumaan. Muutos kannattaa aloittaa itse, eikä pakon edessä. Ilmastokriisin torjumiseksi talousjärjestelmän Suomessa, EU:ssa ja koko maailmassa on muututtava. Ympäristö kannattaa huomioida paljon nykyistä paremmin.

Ilmastonmuutoksen ei pidä painaa eniten tavallisen ihmisen taskussa. Vihreille oleellisin asia ei ole se, ajaako joku Lapissa bensa-autolla. Haluamme saada maailmanlaajuiset nettopäästöt laskuun. Tähän tarvitaan suuria ratkaisuja.

Maailman taloudessa on varmistettava, että saastuttaja maksaa teoistaan. Vahvemmalla päästökaupalla ja verotuksella hiiltä ei voisi päästää enää ilmakehään halvalla, tai pahimmillaan ilmaiseksi. Tässä on EU:n paikka toimia. 

Ilmastokriisistä selviää parhaiten se yhteiskunta, jossa keksitään fiksuja tapoja suojella ympäristöä eri elämän osa-alueilla. Tämä on myös mahdollisuus suomalaisille keksinnöille ja vientituotteille, kuten nyhtökauralle ja puhtaammalle energialle.

Nykyiset markkinat eivät toimi reilusti. Osassa maailmaa yritykset voivat käyttää ilmastoa lähes ilmaisena kasvihuonekaasujen kaatopaikkana, siinä missä esimerkiksi Euroopan Unionissa päästöjen sääntely on tiukempaa. Reilussa taloudessa ilmastotekojen pitäisi olla yrityksille poikkeuksetta kilpailuetu. 

Myös tässä on osuustoiminnan mahdollisuus. Osuuskunnan yhtenä arvona voi olla kestävän kehityksen mukainen toiminta, joka on omiaan edistämään yksilön, yhteiskunnan sekä osuustoiminnan tavoitteita. Jokainen jäsen vaikuttaa omalla toiminnallaan näiden tavoitteiden täyttymiseen, ja sillä voidaan osuuskuntatoiminnan kautta saada merkittävä muutos aikaiseksi. Osuuskunnat mahdollistavat toimintaympäristön, jossa potentiaali kestävän muutoksen aikaansaamiseksi on suuri.

Reilu talous ei rajoitu tietenkään vain päästöjen vähentämiseen. Talouden rakenteita muutettaessa on otettava huomioon inhimilliset ja sosiaaliset näkökulmat. Ihmisoikeudet, hyvinvointi ja reilut työolot. Pelkkä markkinatalouden päästöttömyys ei ole tarpeeksi kunnianhimoista. Muutosten on palveltava mahdollisimman laajasti eri ihmisryhmiä ja ja tuloluokkia. 

On järjetöntä ylläpitää taloudellisia rakenteita, jotka jatkavat nykyistä varallisuuden keskittymistä ja taloudellisen epätasa-arvon kasvua. Talouden pitäisi tukea yhteiskunnan sosiaalisesti kestävää kehitystä, ja etenkin yhteiskuntien heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. Osuustoiminta vastaa osaltaan myös näihin kysymyksiin, sillä eräs osuuskuntien perusajatuksista on edistää yhteisön hyvää.

Vihreä ja reilu talous saatetaan usein käsittää kuluja aiheuttavana ilmiönä. Tosiasia kuitenkin on, että jokainen vuosi epäreilua taloutta, joka ei huomioi ilmastoa, aiheuttaa globaalisti satojen, joidenkin arvioiden mukaan jopa tuhansien miljardien kulut. Samalla se aiheuttaa suunnatonta inhimillistä hätää ja kärsimystä. Reilun talouden on oltava ilmastonmuutoksen aikakautena päätöksenteon kantava teema, ja selkeä päämäärä.

Alviina Alametsä 
Europarlamentaarikko

Kirjoittaja on Vihreiden ja Euroopan vapaa allianssi -ryhmän europarlamentaarikko.

Teksti on osa Euroopan parlamentin suomalaisjäsenten vierasblogisarjaa Pellervon verkkosivuilla.

 

Jaa artikkeli

Lue myös

Osuustoiminta Suomen itsenäisyyden rakentajana

Kun Suomi saavutti itsenäisyytensä vuonna 1917, maa oli taloudellisesti ja sosiaalisesti varsin haavoittuvainen. Koko kansan osallistuminen hyvinvoinnin rakentamiseen oli välttämätöntä, ja osuustoiminta tarjosi tähän erinomaiset työkalut.

Onko euro ainoa arvo sote-palveluissa?

Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?

Kesä-Suomen infra nojaa yhteisomistajuuteen

Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.

Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa

Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.

Tilaa uutiskirje