Työperäinen maahanmuutto on välttämätöntä

Pula työvoimasta vaikuttaa myös osuustoimintayrityksiin, jotka työllistävät nyt noin 100 000 ihmistä ennen muuta palveluissa ja teollisuudessa. Osuustoimintakeskus Pellervo ry toivoo maan hallitukselta työperäisen maahanmuuton kasvattamista nykyisestä ja maahantulon hallinnollisten prosessien helpottamista.

Työvoiman saatavuus on monilla palvelu-, tuotanto- ja teollisuusaloilla jatkuva ongelma. Kyse ei ole vain pääkaupunkiseudusta, vaan se on ongelma myös pienemmillä paikkakunnilla. Työperäinen maahanmuutto voi tarjota verrattain nopean ja joustavan tavan taata työvoiman saatavuus.

Työvoimapulassa on toki suhdanneluontoisia ja koronapandemiaan liittyviä syitä, mutta perimmäinen ja syvällisin syy on Suomen väestörakenteen muutos. Suomi on ikääntyvä maa ja työvoimatilanne näyttää vain heikkenevän. Kansalaiset eläköityvät. Kun nuoret ikäluokat ovat aiempaa pienempiä, maamme huoltosuhde heikkenee vääjäämättä. Siksi meillä tarvitaan uusia ja innokkaita ihmisiä rakentamaan yhteiskuntaamme meidän kaikkien eduksi. Osuustoiminta on jo luonteeltaan kansainvälistä, moniarvoista ja osallistavaa, joten yhteistoiminta monien erilaisten ryhmien kesken paremman Suomen rakentamiseksi on liikkeen perusajatuksia. Myös tämän takia Osuustoimintakeskus Pellervo kannustaa maan hallitusta avaamaan Suomen sen kehittämisestä kiinnostuneille ihmisille.

Sami Karhu
toimitusjohtaja
Osuustoimintakeskus Pellervo

Jaa artikkeli

Lue myös

Mihin Pellervo pyrkii vaikuttamaan 2023-2027?

Suomen taloudellisen tilan kohentaminen ja julkisen talouden sopeuttaminen ovat uuden eduskunnan ja kesällä muodostettavan hallituksen keskeisimpiä tavoitteita. Yhden toimen taikasauvaa ei ole vaan nippu erilaisia kipeitäkin ratkaisuja.  

Kuka osuuskunnan omistaa, ellei sen jäsen?

Osuuskunnat ovat jäsentensä omistamia yrityksiä. Niiden toimintaa ohjataan aivan samoin kuin yleisemmin tunnetussa yhteisömuodossa eli osakeyhtiöissä. Määräysvaltaa käyttävät osuuskunnissa jäsenet, osakeyhtiöissä osakkeenomistajat.

Mikä merkitys demokratialla oikeastaan edes on – yhteiskunnassa tai osuuskunnassa?

Demokratiaa ajatellaan usein lähinnä välineenä. Se on menettelytapa, jolla saadaan kansan tai ainakin enemmistön tahto selville ja parhaassa tapauksessa toteutettua. Huono systeemi, mutta ei olla parempaakaan keksitty, kuten tavataan sanoa. Todellisuudessa demokratia pitää sisällään jotain paljon syvällisempää osallisuuden tunteesta yhteisöllisyyteen. Sellaista mikä on ehkä unohdettu myös demokratiakouluiksi aikoinaan kutsutuissa osuuskunnissa.