Kuka osuuskunnan omistaa, ellei sen jäsen?

Osuuskunnat ovat jäsentensä omistamia yrityksiä. Niiden toimintaa ohjataan aivan samoin kuin yleisemmin tunnetussa yhteisömuodossa eli osakeyhtiöissä. Määräysvaltaa käyttävät osuuskunnissa jäsenet, osakeyhtiöissä osakkeenomistajat.

Ollila käyttää omistajuuden kriteerinä sitä, että omistamansa omaisuus pitää voida myydä pois. Näin on: Osuuskunnan jäsen voi erota ja saada kyseiseen yritykseen sijoittamansa osuusmaksun takaisin.

Osuuskunnan olemassaolon tarkoitus on tuottaa omistajilleen kestävää hyötyä. Osakeyhtiön päämääränä on maksimoida omistajien voitot. Molempiin tavoitteisiin päästään menestyvän liiketoiminnan kautta.

Osuuskunnassa omistajaohjaus on demokratiaa, jossa jokaisella on mahdollisuus halutessaan vaikuttaa. Kaikkien äänimäärä on aina sama. 

Jäsenyys tuo oikeuden päättää voiton käyttämisestä, mutta myös riskin menetyksistä. Esimerkiksi tuottajien osuuskunnissa jäsenillä on erittäin isot, jopa satojen tuhansien sijoitukset osuuspääomissa, se on erittäin konkreettista omistajuutta.

Kuluttajaosuuskunnissa kuten kaupoissa, pankeissa tai vakuutusyhtiöissä pääomapanos on pieni, mutta jäsenen intressi suuri sille, mitä palveluita osuuskunta tuottaa, millä hinnalla ja pysyvätkö palvelut hyvin saatavilla.

Työosuuskunnissa tai vaikkapa vesiosuuskunnissa omistajuuden kyseenalaistamista on vielä vaikeampi tehdä. Työntekijät tai palvelun rahapanoksellaan mahdollistavat ovat hyvin roolinsa tiedostavia omistajia.

Omistajuuden eri muodot ovat suomalaiselle markkinataloudelle tärkeä teema – menestyksemme nojaa tällä hetkellä vahvasti niiden monipuolisuuteen. Olisikin tärkeää, että näitä opetettaisiin tunnistamaan monipuolisesti jo aivan alaluokilta lähtien. 

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 19.11.2022

Jaa artikkeli

Lue myös

Onko euro ainoa arvo sote-palveluissa?

Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?

Kesä-Suomen infra nojaa yhteisomistajuuteen

Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.

Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa

Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.

Hanna Muukka: Yhteiskunnalliset haasteet vaativat yhteisötaloutta

Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä - mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä - mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.

Tilaa uutiskirje