Kuka osuuskunnan omistaa, ellei sen jäsen?

Osuuskunnat ovat jäsentensä omistamia yrityksiä. Niiden toimintaa ohjataan aivan samoin kuin yleisemmin tunnetussa yhteisömuodossa eli osakeyhtiöissä. Määräysvaltaa käyttävät osuuskunnissa jäsenet, osakeyhtiöissä osakkeenomistajat.

Ollila käyttää omistajuuden kriteerinä sitä, että omistamansa omaisuus pitää voida myydä pois. Näin on: Osuuskunnan jäsen voi erota ja saada kyseiseen yritykseen sijoittamansa osuusmaksun takaisin.

Osuuskunnan olemassaolon tarkoitus on tuottaa omistajilleen kestävää hyötyä. Osakeyhtiön päämääränä on maksimoida omistajien voitot. Molempiin tavoitteisiin päästään menestyvän liiketoiminnan kautta.

Osuuskunnassa omistajaohjaus on demokratiaa, jossa jokaisella on mahdollisuus halutessaan vaikuttaa. Kaikkien äänimäärä on aina sama. 

Jäsenyys tuo oikeuden päättää voiton käyttämisestä, mutta myös riskin menetyksistä. Esimerkiksi tuottajien osuuskunnissa jäsenillä on erittäin isot, jopa satojen tuhansien sijoitukset osuuspääomissa, se on erittäin konkreettista omistajuutta.

Kuluttajaosuuskunnissa kuten kaupoissa, pankeissa tai vakuutusyhtiöissä pääomapanos on pieni, mutta jäsenen intressi suuri sille, mitä palveluita osuuskunta tuottaa, millä hinnalla ja pysyvätkö palvelut hyvin saatavilla.

Työosuuskunnissa tai vaikkapa vesiosuuskunnissa omistajuuden kyseenalaistamista on vielä vaikeampi tehdä. Työntekijät tai palvelun rahapanoksellaan mahdollistavat ovat hyvin roolinsa tiedostavia omistajia.

Omistajuuden eri muodot ovat suomalaiselle markkinataloudelle tärkeä teema – menestyksemme nojaa tällä hetkellä vahvasti niiden monipuolisuuteen. Olisikin tärkeää, että näitä opetettaisiin tunnistamaan monipuolisesti jo aivan alaluokilta lähtien. 

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 19.11.2022

Jaa artikkeli

Lue myös

Mikä merkitys demokratialla oikeastaan edes on – yhteiskunnassa tai osuuskunnassa?

Demokratiaa ajatellaan usein lähinnä välineenä. Se on menettelytapa, jolla saadaan kansan tai ainakin enemmistön tahto selville ja parhaassa tapauksessa toteutettua. Huono systeemi, mutta ei olla parempaakaan keksitty, kuten tavataan sanoa. Todellisuudessa demokratia pitää sisällään jotain paljon syvällisempää osallisuuden tunteesta yhteisöllisyyteen. Sellaista mikä on ehkä unohdettu myös demokratiakouluiksi aikoinaan kutsutuissa osuuskunnissa.

Mari Kokko: Osuuskunta on väylä yrittäjyyteen 

Tänään vietetään Yrittäjän päivää. Eikä suotta, sillä yrittäjät ja yritykset yritysmuodosta riippumatta ovat Suomen talouden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiä toimijoita. Luovat työtä ja vastaavat merkittävästä osasta maamme verotuloista.  

Yhteisöexit – Mitä jos perustajat myisivät alustansa käyttäjille?

Maailmalla on esimerkkejä yrityksistä, joiden valtava menestys on tapahtunut asiakasomisteiseksi muuttumisen myötä. Voi olla että ilmiö yleistyy. Ajatuksen ympärille onkin muodostunut muutama vuosi sitten käynnistynyt “yhteisöexit” (exit to community) liike joka pyrkii tekemään tämänkaltaisista omistajanvaihdoksista suositumpia, etenkin teknologiayhtiöiden perustajien parissa. Sen lisäksi että yhteisöexit voisi olla ratkaisu moniin teknologiayhtiöiden ongelmiin, jotka kumpuavat niiden perinteisesti osakeyhtiömuotoisesta omistusmallista, se voisi myös ratkaista haasteita, jotka liittyvät osuuskuntamuotoisten yhtiöiden perustamiseen toimialoille, joilla ne ovat perinteisesti olleet harvinaisia.