Osuustoiminta perheiden yritystoimintana

Osuustoiminnan voi nähdä perheiden yritystoimintana. Kotitaloudet ja pienyritykset liittoutuvat osuustoimintayrityksen kautta saavuttaakseen jotain suurempaa: parempaa asemaa kuluttajana ja vanhempaa selkänojaa yritystoiminnalle. Perheiden turva ja tulevaisuus on osuustoiminnan luja tavoite – ja äiti on tietysti osuuskauppavalistuksessa nähty perheen sydämenä.

Niinpä onkin houkuttelevaa pohtia, mitä yhtymäkohtia on perheyrittäjyydellä ja osuustoiminnalla. Paljonkin, sillä yritysmallit menevät taloudessa lomittain. Mitä uusia näkökulmia tästä avautuisi osuustoimintamallin kehittämiseen?

Kansainvälisen perheyritysakatemian (IFERA) vuoden 2014 pääkonferenssi järjestettiin Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 24.-27.6.2014. Konferenssin teemana oli ”perheyritysten sisäinen ja keskinäinen yhteistoiminta.” Konferenssin pääjärjestäjä oli professori Iiro Jussila, joka toimii Lappeenrannan yliopistossa osuustoimintajohtamisen lahjoitusprofessorina. Tarkoitus oli nostaa uusia avartavia näkökulmia esiin.

Niitä löytyikin. Osoittautui, että osuuskuntamallia käytetään kyllä perheyrittäjyyden työkaluna. Mitenkään yleisesti tunnettu asia tämä ei kuitenkaan näyttäisi olevan. Tutkijatkin olivat osin monien uusien ajatusten edessä.

Minulla oli mahdollisuus olla konferenssissa mukana ja kirjoitin kokemuksistani raportin. Siihen voit tutustua ohessa.

IFERAn puheenjohtajan Sanjay Goelin sanoin konferenssin tarkoitus oli laajentaa mielikuvitusta, terävöittää ajatuksia ja lisätä tietoa. Tässä tehtävässä konferenssi onnistui hyvin. Myös osuustoimintatutkimukseen avautui uusia näkökulmia.

Sami Karhu
Toimitusjohtaja
Pellervo-Seura ry

 

Raportti: Perheyrittäjyystutkimuksen yhtymäkohtia osuustoimintatutkimukseen

Jaa artikkeli

Lue myös

Kuka osuuskunnan omistaa, ellei sen jäsen?

Osuuskunnat ovat jäsentensä omistamia yrityksiä. Niiden toimintaa ohjataan aivan samoin kuin yleisemmin tunnetussa yhteisömuodossa eli osakeyhtiöissä. Määräysvaltaa käyttävät osuuskunnissa jäsenet, osakeyhtiöissä osakkeenomistajat.

Mikä merkitys demokratialla oikeastaan edes on – yhteiskunnassa tai osuuskunnassa?

Demokratiaa ajatellaan usein lähinnä välineenä. Se on menettelytapa, jolla saadaan kansan tai ainakin enemmistön tahto selville ja parhaassa tapauksessa toteutettua. Huono systeemi, mutta ei olla parempaakaan keksitty, kuten tavataan sanoa. Todellisuudessa demokratia pitää sisällään jotain paljon syvällisempää osallisuuden tunteesta yhteisöllisyyteen. Sellaista mikä on ehkä unohdettu myös demokratiakouluiksi aikoinaan kutsutuissa osuuskunnissa.

Mari Kokko: Osuuskunta on väylä yrittäjyyteen 

Tänään vietetään Yrittäjän päivää. Eikä suotta, sillä yrittäjät ja yritykset yritysmuodosta riippumatta ovat Suomen talouden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiä toimijoita. Luovat työtä ja vastaavat merkittävästä osasta maamme verotuloista.  

Yhteisöexit – Mitä jos perustajat myisivät alustansa käyttäjille?

Maailmalla on esimerkkejä yrityksistä, joiden valtava menestys on tapahtunut asiakasomisteiseksi muuttumisen myötä. Voi olla että ilmiö yleistyy. Ajatuksen ympärille onkin muodostunut muutama vuosi sitten käynnistynyt “yhteisöexit” (exit to community) liike joka pyrkii tekemään tämänkaltaisista omistajanvaihdoksista suositumpia, etenkin teknologiayhtiöiden perustajien parissa. Sen lisäksi että yhteisöexit voisi olla ratkaisu moniin teknologiayhtiöiden ongelmiin, jotka kumpuavat niiden perinteisesti osakeyhtiömuotoisesta omistusmallista, se voisi myös ratkaista haasteita, jotka liittyvät osuuskuntamuotoisten yhtiöiden perustamiseen toimialoille, joilla ne ovat perinteisesti olleet harvinaisia.