Kansallinen tahtotila osuustoiminnan takana

Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelman tahtotila on selvä. Hallitus on valmis edistämään osuuskuntamuotoista yritystoimintaa. Tärkeää on nyt huomata, että hallitus-oppositio-asetelmaa osuustoiminnan edistämisestä ei saa, eikä pidäkään saada.

Aivan mainio asia on, että Perussuomalaisten talouspoliittisessa ohjelmassa lukee sanatarkasti: ”Myös osuuskuntatoiminta on saatava paremmin tunnetummaksi. Osuuskuntia tulee kohdella yhdenvertaisesti muiden yhtiömuotojen kanssa ja niiden mahdollisuuksia hyödynnettävä tehokkaasti tulevaisuuden toimintatavoissa kuten alustataloudessa.” Tämä kirjaus on käytännössä lähes yhtä vahva kuin hallitusohjelman kirjaus.

Kristillisdemokraateilla osuustoiminta on vahvasti sydämessä. Siitä kertoo myös Ajatuspaja Kompassin piirissä tehty julkaisutoiminta, jossa olen saanut olla mukana. Myös kokoomuslaisissa löytyy on osuustoimintahenkeä. Ja miksi ei olisi, onpahan koko osuustoiminnan synty Suomessa keskeiseltä osin vanhasuomalaisten yhteiskuntauudistajien kätten jälkeä.

Me lähestymme tässä nyt 1900-luvun alun pioneerivuosien tilannetta, kun osuustoiminta oli kaikkien huulilla.

Ilman yhteistä innostusta ja tarmokkaita etujoukkoja ei mitään tulekaan. Tarvitaan poliitikot, virkamiehet, asiantuntijat, tutkijat, opettajat, neuvojat, kehittäjät, osuuskunnat, keskinäiset ja keitä onkaan. Lopulta kyse on koko Suomen kansasta. Pellervon ensimmäinen lainopillinen neuvonantaja J. K. Paasikivi sanoi vapaasti käännettynä siihen malliin, että tässä on teille Suomen kansa on osuustoimintalaki. Se on kuitenkin vain ulkoinen raami ja kansasta itsestä riippuu, millaisen sisällön se saa. Näin on.

Sami Karhu
toimitusjohtaja
Osuustoimintakeskus Pellervo ry

Jaa artikkeli

Lue myös

Osuustoiminta Suomen itsenäisyyden rakentajana

Kun Suomi saavutti itsenäisyytensä vuonna 1917, maa oli taloudellisesti ja sosiaalisesti varsin haavoittuvainen. Koko kansan osallistuminen hyvinvoinnin rakentamiseen oli välttämätöntä, ja osuustoiminta tarjosi tähän erinomaiset työkalut.

Onko euro ainoa arvo sote-palveluissa?

Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?

Kesä-Suomen infra nojaa yhteisomistajuuteen

Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.

Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa

Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.

Tilaa uutiskirje