MEP Näkökulma: Sirpa Pietikäinen – Osuustoiminnalla resilienssiä talouteen

Vallitsevassa epävarmuudenajassa on vaikeaa nähdä, mikä maailmassa tulee muuttumaan, mitkä asiat taas jatkavat entiseen tapaan, kuten ilmastonmuutoksen eteneminen. Kuten koronakriisi on osoittanut, talous on haavoittuva. Ilmastonmuutos on vielä paljon koronaakin suurempi tulevaisuutemme määrittäjä.

Nyt vaaditaan yhteisiä ratkaisuja tarpeeksi ketterästi muutokseen reagoimiseksi. Talouden kestokyvyn merkitys korostuu epävarmuuden aikana. Sen pyörittämiseen tarvitaan niin julkinen puoli, osakeyhtiöt, isot, monikansalliset yritykset, kuin pk-sektorikin joustavana toimijana. Jos osakeyhtiöllä menee huonosti, sijoittaja saattaa myydä osakkeensa ennen odotettua pohjakosketusta, mutta osuusliikkeen jäsenyydestä ei irtisanouduta niin helposti. Osuustoiminta ei ole niin riskiherkkä suhdannevaihteluille.

Hyvään ja terveelliseen taloudelliseen toimintaan kuuluvat erilaiset toimijat ja yhtiömuodot, jotka vakauttavat taloutta. Kunnat ja valtiot ovat aktiivisia toimijoita aloilla, joita tarvitaan välttämättä, mutta joilla yksityinen sektori ei toimi, kuten VR. Yritystoiminnan diversiteetti lisää talouden resilienssiä ja osuustoiminta lisää talouden vakautta.

Osuustoiminnan merkittävä hyöty on sen kyky koota yhdessä toimimisen edut ja voima. Jo aloittaessaan osuustoiminta takasi voittoa tavoittelemattomana jäsenilleen halvemmalla parempilaatuisia tuotteita ja toiminnan pitkäjänteisyyttä. Toiminnassa oli eetos mukana. Edelleen menestyksekästä osuuskuntatoimintaa ovat olleet yhteisvastuuvakuutukset ja maataloustuotteiden jalostus sekä kuluttajaosuuskunnat.

Samaa ajatusta voisi nyt edistää yrittäjäkursseilla; monelle yritystoimintaa aloittelevalle voisi olla järkevämpää perustaa osuuskunta, sillä mini- tai mikroyrittäjänä hallinnon pyöritys ja osaaminen voi yksin olla vaikeaa, ja kannettava riski liian iso. Jospa perustettaisiinkin osuuskunta, joka maksaisi kunkin oman työpanoksen tuoton palkkana, joka tekisi markkinoinnin ja hallinnon yhtenäisenä. Yhteistoiminta helpottaisi aloittelevan itsensä työllistäjän omaa tuotantopanosta.

Tyhjentyneisiin ostoskeskuksiin voisi perustaa osuustoiminnallisia kierrätystavarataloja, jonne keskittyisivät kirpputorit, suutarit, ompelijat ja huonekalukorjaajat omissa liikkeissään. Osuuskunta vuokraisi kauppakeskuksen, liikkeet mainostaisivat palvelujaan yhdessä. Kaipaan osuustoimintaa myös sosiaali- terveydenhuolto- ja hoitopalvelualalle. Esimerkiksi yksityiset terveydenhoitopalvelut eivät pääosin ole suomalaisia, ja vastaus tähän voisi löytyä osuustoiminnasta. Minä ainakin mielelläni liittyisin suomalaisen terveys- tai hoivapalveluosuuskunnan jäseneksi.

Elämme isojen murrosten keskellä vaativia aikoja, jolloin elvytyspaketilla yritetään estää yritysten konkurssiaalto ja säästää työpaikkoja. Joudumme samalla ajattelemaan vielä isommin ja pidemmälle. Pitäisikö osuustoiminnan asemaa taloudelle tärkeänä toimijana vahvistaa lainsäädännön uudistamisella myös EU-tasolla? Se voisi mm. taata suositummuuskohtelun julkisissa hankinnoissa sosiaalisesti ja ympäristöllisesti parhaan toimintamallin osuuskunnille.

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko

Kirjoittaja on Kokoomuksen ja EPP:n europarlamentaarikko. Teksti aloittaa Euroopan Parlamentin suomalaisjäsenten blogisarjan Pellervon verkkosivuilla.

Jaa artikkeli

Lue myös

Osuustoiminta Suomen itsenäisyyden rakentajana

Kun Suomi saavutti itsenäisyytensä vuonna 1917, maa oli taloudellisesti ja sosiaalisesti varsin haavoittuvainen. Koko kansan osallistuminen hyvinvoinnin rakentamiseen oli välttämätöntä, ja osuustoiminta tarjosi tähän erinomaiset työkalut.

Onko euro ainoa arvo sote-palveluissa?

Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?

Kesä-Suomen infra nojaa yhteisomistajuuteen

Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.

Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa

Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.

Tilaa uutiskirje