MEP Näkökulma: Sirpa Pietikäinen – Osuustoiminnalla resilienssiä talouteen

Vallitsevassa epävarmuudenajassa on vaikeaa nähdä, mikä maailmassa tulee muuttumaan, mitkä asiat taas jatkavat entiseen tapaan, kuten ilmastonmuutoksen eteneminen. Kuten koronakriisi on osoittanut, talous on haavoittuva. Ilmastonmuutos on vielä paljon koronaakin suurempi tulevaisuutemme määrittäjä.

Nyt vaaditaan yhteisiä ratkaisuja tarpeeksi ketterästi muutokseen reagoimiseksi. Talouden kestokyvyn merkitys korostuu epävarmuuden aikana. Sen pyörittämiseen tarvitaan niin julkinen puoli, osakeyhtiöt, isot, monikansalliset yritykset, kuin pk-sektorikin joustavana toimijana. Jos osakeyhtiöllä menee huonosti, sijoittaja saattaa myydä osakkeensa ennen odotettua pohjakosketusta, mutta osuusliikkeen jäsenyydestä ei irtisanouduta niin helposti. Osuustoiminta ei ole niin riskiherkkä suhdannevaihteluille.

Hyvään ja terveelliseen taloudelliseen toimintaan kuuluvat erilaiset toimijat ja yhtiömuodot, jotka vakauttavat taloutta. Kunnat ja valtiot ovat aktiivisia toimijoita aloilla, joita tarvitaan välttämättä, mutta joilla yksityinen sektori ei toimi, kuten VR. Yritystoiminnan diversiteetti lisää talouden resilienssiä ja osuustoiminta lisää talouden vakautta.

Osuustoiminnan merkittävä hyöty on sen kyky koota yhdessä toimimisen edut ja voima. Jo aloittaessaan osuustoiminta takasi voittoa tavoittelemattomana jäsenilleen halvemmalla parempilaatuisia tuotteita ja toiminnan pitkäjänteisyyttä. Toiminnassa oli eetos mukana. Edelleen menestyksekästä osuuskuntatoimintaa ovat olleet yhteisvastuuvakuutukset ja maataloustuotteiden jalostus sekä kuluttajaosuuskunnat.

Samaa ajatusta voisi nyt edistää yrittäjäkursseilla; monelle yritystoimintaa aloittelevalle voisi olla järkevämpää perustaa osuuskunta, sillä mini- tai mikroyrittäjänä hallinnon pyöritys ja osaaminen voi yksin olla vaikeaa, ja kannettava riski liian iso. Jospa perustettaisiinkin osuuskunta, joka maksaisi kunkin oman työpanoksen tuoton palkkana, joka tekisi markkinoinnin ja hallinnon yhtenäisenä. Yhteistoiminta helpottaisi aloittelevan itsensä työllistäjän omaa tuotantopanosta.

Tyhjentyneisiin ostoskeskuksiin voisi perustaa osuustoiminnallisia kierrätystavarataloja, jonne keskittyisivät kirpputorit, suutarit, ompelijat ja huonekalukorjaajat omissa liikkeissään. Osuuskunta vuokraisi kauppakeskuksen, liikkeet mainostaisivat palvelujaan yhdessä. Kaipaan osuustoimintaa myös sosiaali- terveydenhuolto- ja hoitopalvelualalle. Esimerkiksi yksityiset terveydenhoitopalvelut eivät pääosin ole suomalaisia, ja vastaus tähän voisi löytyä osuustoiminnasta. Minä ainakin mielelläni liittyisin suomalaisen terveys- tai hoivapalveluosuuskunnan jäseneksi.

Elämme isojen murrosten keskellä vaativia aikoja, jolloin elvytyspaketilla yritetään estää yritysten konkurssiaalto ja säästää työpaikkoja. Joudumme samalla ajattelemaan vielä isommin ja pidemmälle. Pitäisikö osuustoiminnan asemaa taloudelle tärkeänä toimijana vahvistaa lainsäädännön uudistamisella myös EU-tasolla? Se voisi mm. taata suositummuuskohtelun julkisissa hankinnoissa sosiaalisesti ja ympäristöllisesti parhaan toimintamallin osuuskunnille.

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko

Kirjoittaja on Kokoomuksen ja EPP:n europarlamentaarikko. Teksti aloittaa Euroopan Parlamentin suomalaisjäsenten blogisarjan Pellervon verkkosivuilla.

Jaa artikkeli

Lue myös

MEP Näkökulma: Elsi Katainen – Osuuskunta on yritysmuotojen vintagea

Pandemia koettelee nyt yhteiskuntaamme – ihmisiä, työpaikkoja, yrityksiä ja terveydenhuoltojärjestelmäämme. Osuuskunnat näyttäytyvät myllerryksessä vakaina, kestävinä ja sosiaalisesti oikeudenmukaisina korona-ajan vakauttajina. Kyseessä on hyvinvointia luova yritysmuoto, joka antaa mahdollisuuden matalan riskin yrittämiseen erityisesti nyt, kun olosuhteet ovat poikkeuksellisen epävakaat ja vaikeat.