Monimuotoisuus yhteiskunnan ja yritysten voimavarana

Monimuotoisuuden edistäminen ja rasismiin kielteisesti suhtautuminen ovat välttämättömiä toimia kestävälle ja eteenpäin pyrkivälle yhteiskunnalle.

Rasismi ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää. Rasistiset teot ja asenteet loukkaavat ihmisarvoa. Toisten kunnioittaminen, positiivisen vuorovaikutuksen tavoitteleminen ja toisen asemaan asettuminen tekevät maailmasta paremman paikan niin yksilölle kuin yhteisölle.

Tarvitaan puheiden lisäksi myös tekoja. Yksi polku on kiinnittää huomiota syrjäyttäviin rakenteisiin ja käytäntöihin työelämässä, oppilaitoksissa ja kouluissa.

Yritykset ovat avainasemassa monimuotoisuuden edistämisessä ja näkevätkin sen koko ajan enemmän tärkeäksi. Kun erilaiset taustat, uskomukset ja kokemukset kohtaavat, syntyy uutta. Myös kuluttajat odottavat moninaisuutta ja sosiaalista vastuunkantoa.

Osa yrityksistä on pitkällä ja toiset ensiaskeleita ottamassa monimuotoisuuden ja tasa-arvon huomioimisessa. Luonnollisesti vaikuttaa, onko yrityksen toiminta globaalia vai Suomi-lähtöistä.

Yrityksissä rekrytointeihin liittyvät syrjäyttävät käytännöt on hyvä tunnistaa. Usein ennakkoluulot vaikuttavat ja rekrytointeja tehdään toistuvasti samalla kaavalla.

Osuustoimintayritykset ovat sitoutuneet yhteistyössä edistämään yhdenvertaisuutta. Vuonna 2019 laadittiin Osuustoiminnan yhteisen kestävän kehityksen sitoumus.

Osuustoiminnallisten yritysten päätöksenteko perustuu demokraattiseen jäsenhallintoon. Yritykset ovat sitoutuneet yhteistyössä kasvattamaan monimuotoisuutta kaikilla päätöksentekoportailla, erityisesti hallituksissa sekä yritysten ylimmässä johdossa. (kts. linkki alla)

Monimuotoisuuden edistäminen on teko kestävän ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Suvaitsevaisuus, rasisminvastaisuus ja rakenteellisen syrjinnän poistaminen ovat kaikkien vastuulla. Osuustoiminta on hyvä esimerkki siitä, miten taloudellista ja yhteisöllistä toimintaa voi rakentaa tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ohjaavina arvoina.

Oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvo yhteiskunta tarvitsee laajemminkin. Erityistä huomiota yhteiskunnassa tulee kiinnittää lapsiin ja nuoriin, jotka ovat rakenteellisen syrjinnän ja rasismin kohteena. Heitä tulee rohkaista unelmoimaan ja haaveilemaan sekä tukea, etteivät syrjäyttävät rakenteet ja asenteet kutista heitä ja heidän unelmiaan.

Mari Kokko
toimitusjohtaja
Osuuskuntien keskusjärjestö Pellervo

Jaa artikkeli

Lue myös

Osuustoiminta Suomen itsenäisyyden rakentajana

Kun Suomi saavutti itsenäisyytensä vuonna 1917, maa oli taloudellisesti ja sosiaalisesti varsin haavoittuvainen. Koko kansan osallistuminen hyvinvoinnin rakentamiseen oli välttämätöntä, ja osuustoiminta tarjosi tähän erinomaiset työkalut.

Onko euro ainoa arvo sote-palveluissa?

Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?

Kesä-Suomen infra nojaa yhteisomistajuuteen

Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.

Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa

Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.

Tilaa uutiskirje