Professori Eero Uusitalo in memoriam

Professori Eero Uusitalo menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen 5.12.2015 kotonaan Perniössä. Vain muutama päivä ennen kuolemaansa Eero oli luopunut pitkäaikaisesta puheenjohtajuudestaan Suomen Kylätoiminta ry:ssä. Eläkkeelle hän oli jäänyt emeritus maaseutuneuvoksena maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän pääsihteerin tehtävästä kolme vuotta aikaisemmin.

Eero Uusitalon elämäntyöstä kylien elinvoimaisuuden edistämiseksi ja maaseutupolitiikan uudistamiseksi jää Suomalaisen maaseutupolitiikan historiaan vaikuttava jälki. Kokonainen aikakausi voitaisiin nimetä ”Eeron savotaksi”, joka kokosi valtakunnalliset toimijat yhteistyöhön, laati maaseutupoliittiset ohjelmat, ideoi ja suunnitteli, organisoi ja toteutti lukemattomia kylä- ja kuntahankkeita vertaisverkostoineen ja toimintamalleineen. Voimien kokoaminen yhteistyöhön hallinnon sektorirajojen yli sekä yksityisen, julkisen ja kansalaistoiminnan sektoreiden välinen sopimuksellisuus olivat uuden maaseutupolitiikan keskeistä työsarkaa. Eeron savotassa paikalliset toimijat ja hankkeiden tekijät edustivat asiantuntemusta, siihen eivät muodollinen hallinnollinen asema, poliittinen valta tai akateeminen titteli riittäneet. Moni urautunut ja vanhentunut käytäntö joutui taipumaan Eeron savotan ehtoihin. Uusi maaseutupolitiikka muutti käytäntöjä ja avasi avarampia näköaloja.

Eero Uusitalo ymmärsi suomalaisen maaseutupolitiikan kansainvälisen merkityksen. EU:n rakennerahasto-ohjelmat mahdollistivat uudenlaisia toimintamalleja maaseutupolitiikan instrumenteiksi. Niitä tehtiin Eeron johdolla tunnetuiksi myös OECD:n arvovaltaisilla politiikan arviointifoorumeilla. Eeron omat teokset ovat englanniksi käännettyinä innostaneet maaseudun ja erityisesti osuustoiminnan kehittäjiä ja päättäjiä esimerkiksi Afrikan osuustoiminnallisissa järjestöissä. Globaalin muutoksen aallokossa uusosuustoiminnan kaltaiset taloudellisen yhteistoiminnan uudet ratkaisut kokivat renessanssin. Niille Eero Uusitalo antoi varauksettoman tukensa kylien elinvoimaisuuden ja maaseutupolitiikan kehittämisvälineinä. Tuesta sai osansa myös Helsingin yliopiston osuustoimintainstituutti uusosuuskuntien edistämistä varten koulutuksen, neuvonnan ja oppimateriaalien avulla.

Taloudellisen yhteistoiminnan avulla pienistä puroista kasvaa voimaa, jota maaseudulta ei muutoin löydy myönteisen kehityksen käynnistämiseksi. Osuustoiminnan tutkijat, opettajat ja kehittäjät muistavat kiitollisuudella professori, maaseutuneuvos Eero Uusitalon elämäntyötä, hyvän ystävän sydäntä, päätä ja kättä.

Tapani Köppä
Shimelles Tenaw

Kirjoittajat ovat Eero Uusitalon ystäviä ja tutkimuskumppaneita.

Jaa artikkeli

Lue myös

Metsä Groupin uudistava maankäyttö tähtää luonnon tilaa vahvistavaan kulttuurimuutokseen rakennetussa ympäristössä

Metsä Group on asettanut tavoitteekseen luonnon tilan vahvistamisen toiminnassaan vuoteen 2030 mennessä. Nyt laaditut uudistavan maankäytön periaatteet ohjaavat suunnitelmien toteuttamista rakennetussa ympäristössä. Uudistavan maankäytön pilottivaihe käynnistyi viime vuonna Kemissä. Villi vyöhyke ry:n kanssa laaditut periaatteet ohjaavat biodiversiteettisuunnitelmien toteuttamista kaikilla Metsä Groupin 25 tehdaspaikkakunnalla lähivuosien aikana.

EU-vaalit 9.6.2024

Pellervon EU-vaaliohjelma

Eurooppa on maailman osuustoiminnallisin manner. Osuuskunnat eivät ole marginaalia. Euroopassa on yli 250 000 osuuskuntaa, joilla on 163 miljoonaa jäsentä ja ne työllistävät 5,4 miljoonaa ihmistä. Osuuskuntia on mikroyrityksistä suuryrityksiin.
Lue lisää