Tiimiperusteisten startupien ajattelu- ja toimintatavat ovat vahvasti yhteisöllisiä. Näin ne poikkeavat perinteisestä yksilökeskeisestä yrittäjyys- ja johtamisajattelusta. Yhteisölliset menetelmät tekevät startupeista houkuttelevia työnantajia sekä ketteriä toimijoita liiketoimintaympäristöissä. Tämä käy ilmi Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (Lappeenranta University of Technology, LUT) tehdyssä väitöksessä.
Väitöksessä tutkittuja startupeja johdetaan ilman muodollista hierarkiaa ja yksittäistä johtajaa. Toimintaa kuvaavat tiimin jäsenten tasa-arvoisuus ja johtamista demokraattisuus. Jokaisella yksilöllä on keskeinen rooli osallistumisessa ja vastuunkantamisessa, sillä yksilöt viime kädessä vaikuttavat tiimin yhteisiin lopputuloksiin. Yhteisöllisyys ei siis suinkaan tarkoita vastuun puuttumista tai jatkuvaa yksimielisyyttä, vaan aktiivista yksilöiden osallistumista ja ajatustenvaihtoa.
”Startup-tiimien toimintaa kuvaa yhteisöllisyys, joka heijastaa sitä, miten uusia liiketoimintamahdollisuuksia luodaan ja toteutetaan yhdessä tiimin jäsenten kesken. Jotkin liiketoimintamahdollisuudet voivat edellyttää yhteisöllisyyttä syntyäkseen tai konkretisoituakseen”, kuvailee tutkimuksen tehnyt Heidi Forsström-Tuominen.
Tiimin jäsenten välinen vuorovaikutus on startupien toiminnassa avainasemassa. Vuorovaikutusta kuvaavat epämuodollisuus ja byrokratian puuttuminen sekä jatkuvuus, välittömyys ja avoimuus. Tiedon lisäksi myös tunnetta jaetaan aktiivisesti. Tällaisessa vuorovaikutuksessa tiimin jäsenille muodostuu yhteinen ymmärrys liiketoiminnasta sekä motivaatio ja tunnepohja yhteisten liiketoimintatavoitteiden saavuttamiselle. Täten kaikki tiimin jäsenet pystyvät reagoimaan uusiin mahdollisuuksiin ja muutoksiin nopeasti ja tiimi toimimaan ketterästi yhdessä.
Forsström-Tuomisen mukaan tuloksista voivat hyötyä sekä uudet yritykset että jo olemassa olevat organisaatiot, jotka pyrkivät sisäisen tiimityön tai yritysten välisen yhteistyön avulla luomaan uusia tuotteita tai palveluita. Etenkin korkean teknologian aloilla suurten organisaatioiden sisäiset tai väliset tiimit voisivat toimia startupien tavoin. Tämä vaatii ajattelutapojen, organisaatiorakenteiden ja käytännön toiminnan muutosta osallistavaan ja vastuuttavaan sekä luottamuksen ja vuorovaikutuksen mahdollistavaan suuntaan.
Pellervon toimitusjohtajan Sami Karhun mukaan väitöskirjalla on suuri merkitys myös osuuskuntien tiimimäisen toiminnan kehittämiseen.
”Forsström-Tuomisen väitöskirjalla on suuri merkitys myös osuustoimintamallin kehittämiselle. Osuustoiminnallinen liiketoimintamalli perustuu erityisesti yhteisöllisyyteen ja jäsenten yhteistyöhön. Tiimimäisellä ajattelutavalla saadaan osuuskuntayrittäjyydessä suuria etuja aikaan ja väitöskirja tulee olemaan teeman kehittämisen pohjana jatkossa”, Karhu kommentoi.