S-ryhmä ottaa käyttöön sähköisen kassakuitin

S-ryhmä ottaa syyskuussa käyttöön mobiilissa toimivan sähköisen kassakuittipalvelun. Palvelu on ensimmäinen näin laajasti toimiva sähköinen kassakuittiratkaisu Suomessa. 

S-ryhmän uuden sähköisen kassakuittipalvelun myötä S-ryhmän asiakas voi ottaa halutessaan  käyttöönsä paperikuitin rinnalla toimivan sähköisen kassakuittiarkiston tai luopua kassalla tulostettavista kuiteista kokonaan. Sähköiset kassakuitit ovat selattavissa S-ryhmän S-mobiili-kännykkäsovelluksessa ja S-kanavan Oma S-kanava -osiossa lähes välittömästi ostotapahtuman jälkeen.

”S-ryhmän tehtävänä on tuottaa asiakasomistajillemme arkea helpottavia palveluja. Sähköinen kassakuitti laittaa stopin turhalle paperirumballe, kestää paperikuittia paremmin aikaa eikä voi kadota vahingossa”, asiakkuusjohtaja Pekka Malmirae SOK:lta kertoo.

Sähköinen kassakuittipalvelu on käytössä seuraavien ketjujen fyysisissä toimipisteissä: S-market, Prisma, Sale, Alepa, Sokos, Kodin Terra, Emotion sekä ABC. Sähköisen kassakuitin saa kaikista ostoksista, joista on kirjattu Bonukset eli joiden yhteydessä on käytetty S-Etukorttia. Kokonaan paperittoman kassa-asioinnin edellytyksenä on S-Etukortti Visa, koska tieto paperittomasta asioinnista tallennetaan S-Etukortti Visa –kortin sirulle.

– S-ryhmän toimipaikoissa kuluu vuosittain kuittipaperia noin 81 000 kilometriä, eli kahden maailmanympärysmatkan verran. Iso osa tästä on turhaa jätettä, sillä moni asiakkaistamme heittää kassan tulostaman kuitin suoraan roskakoriin. Sähköinen kassakuitti ei aiheuta kaaosta lompakkoon ja pysyy aina matkassa omassa puhelimessa, Malmirae kertoo.

Jaa artikkeli

Lue myös

Mikä merkitys demokratialla oikeastaan edes on – yhteiskunnassa tai osuuskunnassa?

Demokratiaa ajatellaan usein lähinnä välineenä. Se on menettelytapa, jolla saadaan kansan tai ainakin enemmistön tahto selville ja parhaassa tapauksessa toteutettua. Huono systeemi, mutta ei olla parempaakaan keksitty, kuten tavataan sanoa. Todellisuudessa demokratia pitää sisällään jotain paljon syvällisempää osallisuuden tunteesta yhteisöllisyyteen. Sellaista mikä on ehkä unohdettu myös demokratiakouluiksi aikoinaan kutsutuissa osuuskunnissa.