Osuuskunta on varteenotettava liiketoimintamalli hajautetuille energiayhteisöille

Sähkömarkkinalakia ollaan uudistamassa. Työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteilla olevan esityksen yhtenä sisältönä on, että hajautettujen energiayhteisöjen ja aktiivisten asiakkaiden energian jakamista helpotetaan koko Suomen alueella. 

Eduskunnan osuustoimintaryhmän aamiaistilaisuudessa Kalevalanpäivänä uudistusta esitellyt energiamarkkina-alan johtava asiantuntija Tatu Pahkala TEM:istä totesi, että hajautetut energiayhteisöt palvelevat aiempaa paremmin kuluttajien mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti sähkömarkkinoille. Niissä voi toimia sekä myyjänä että ostajana.

Sähköhinnan heittelyn takia suomalaisten kiinnostus sähköntuotannon ja -jakelun saamiseen omaan hallintaan on vahvaa. Myös vihreään tuotantoon siirtyminen kiinnostaa. 

Hajautettujen yhteisöjen markkinamalli hyväksyttiin EU-tasolla joulukuussa: Direktiivin mukaan jäsenmaiden on varmistettava, että kaikilla kotitalouksilla ja yrityksillä on oikeus osallistua energian yhteiskäyttöön ja jakaa energiaa keskenään.

Pahkalan mukaan jakaminen hajautetun yhteisön mallissa voi hyvin tapahtua osuuskunnan kautta. Jotta näin ryhdyttäisiin toimimaan, tälle mallille tarvittaisiin kuitenkin myös kannustimia. Pelkästä yhteisen edun ylevyydestä osuuskuntia ei ehkä vielä perusteta. 

Kannustimien avulla liiketoimintamalleja

– Kaupalliset konseptit puuttuvat toistaiseksi, mutta energialainsäädännön avulla ei niitä luoda, Tatu Pahkala muistutti.

Kannustimena voitaisiin käyttää tukia ja verohelpotuksia. Niistä eduskunta voi asetuksina päättää, joskin ehdotuksien taakse on tietysti saatava myös valtiovarainministeriö.

– Näihin ratkaisuihin on tarjolla esikuvia muista EU-maista, sillä kansallinen lainsäädäntö vaihtelee tässä todella paljon. Keski-Euroopassa ollaan osuuskunta-alustan käyttämisessä paljon meitä edempänä, huomautti energia-asioihin perehtynyt osuustoimintajohtaja Kari Huhtala Pellervosta.

Energiayhteisöjen perustamisen mielekkyyteen liittyy myös varastoinnin kehittyminen. Akkuteknologia kehittyy suurin harppauksin. Sen myötä energiaomavaraisuuden saavuttaminen sekä sähkön oston ja myynnin pitäminen omassa hallinnassa on myös huoltovarmuusnäkökulmasta kiinnostava kysymys.

Osuuskuntamalli tarvitsisi nyt muutamia pilottihankkeita, ja ne voisivat syntyä vaikkapa EU:n maaseuturahoituksen turvin. Esimerkiksi ”Älykkäät kylät”-hanke sopisi tähän, kertoi kansanedustajille puolestaan neuvotteleva virkamies Antonia Husberg maa- ja metsätalousministeriöstä.

– Maaseutualueilla on valtavasti mahdollisuuksia hajautetun energiatuotannon mahdollistamiseen, hän totesi osuustoimintaryhmän keskustelutilaisuudessa.

Kehittämisrahaa voisi hakea myös vaikkapa yleishyödyllisille ilmastoinvestoinneille varatuista tuista.

Eduskunnan osuustoimintaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Petri Honkonen kiteytti asiantuntija-alustusten annin näin:  

– Tarvitaan selvästikin lainsäädännön hienosäätöä ja katalyyttien löytämistä, jotta syntyisi uusia liiketoimintamalleja.

Jaa artikkeli

Lue myös

Kansainvälinen osuustoimintapäivä: Osuuskunnat rakentavat parempaa tulevaisuutta kaikille

Osuuskunnat juhlistavat jälleen 6. heinäkuuta Kansainvälistä osuustoimintapäivää. Tämän vuoden teeman ”osuuskunnat rakentavat parempaa tulevaisuutta kaikille" mukaisesti osuustoiminnallisilla yrityksillä on tilaisuus esitellä nykyisiä ja historiallisiakin panostuksiaan, joita ne ovat tehneet kestävän tulevaisuuden rakentamisen eteen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.