Pellervon päivänä pureuduttiin myös osuuskuntien päätöksentekoon, jäsenistön aktivoimiseen sekä vastuullisuuteen. Kaikissa riittää Pellervon lakiasiainjohtajan Anne Ekonojan mukaan tuleville vuosille työsarkaa.
Yksi Pellervon päivän odotetuimmista puhujista oli lakiasiainjohtaja Anne Ekonoja, joka samalla ilmoitti vetäytyvänsä eläkepäiville.
Ekonoja pureutui omassa puheenvuorossaan osuuskuntien päätöksentekoon, joka on jäänyt etenkin suurten kuluttajaosuuskuntien jäsenille vieraaksi. Myös moni edustajiston jäsen on kokenut jääneensä ilman aitoja vaikutusmahdollisuuksia.
”Kokoukset voivat olla ohi tunnissa, puheenvuoroja ei käytetä eikä esityksiä kyseenalaisteta. Ei siis ihme, että niissä tuntee olevansa kumileimasin. Erityisesti isoissa osuuskunnissa pitäisi pystyä parempaan”, Ekonoja evästi.
Hänen mielestään osuuskunnan hallinnolla on tästä oma vastuunsa. Toisaalta myös jäsenillä pitää olla ymmärrys, mihin ja miten he voivat vaikuttaa.
”Edustajiston jäseniä tulee kouluttaa ja kertoa aloite- tai kyselyoikeudesta. Avoin keskustelu osuuskunnan johdon ja jäsenten välillä on sekin tärkeää osallistamista”, Ekonoja muistutti.
Tarjolla edelläkävijän asema
Ekonoja kaipasi lisää avoimuutta myös hallitusvalintoihin. Jäsenten tulee edustaa osuuskunnan parasta osaamista ja siksi valintoihin pitää panostaa riittävästi.
”Samalla on oltava avoin mahdollisuus kertoa myös omasta kiinnostuksestaan.”
Ekonoja tarttui puheensa päätteeksi vastuullisuuteen, jonka on sanottu olevan olennainen osa osuuskuntien DNA:ta.
”Osuuskuntien periaatteena on toimia yhteisöjensä kestävän kehityksen hyväksi ja siihen kuuluu yhtenä osana myös ympäristövastuu”, hän totesi.
Ekonojan mukaan osuuskunnat voisivat tässä kohtaa olla suunnannäyttäjiä, sillä isot osakeyhtiöt saattavat tulevien pykälähelpotusten myötä hieman tinkiä omista vastuullisuustavoitteistaan.
Pikavoittojen sijaan pitkäjänteisyyttä
Ekonojan evästyksiä kommentoivat S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa sekä Itikka & Lihakunta-osuuskuntien (Atria Oyj) toimitusjohtaja Ilkka Nykänen, jotka ottivat samalla kantaa myös alueiden elinvoimateemaan.
Molemmat muistuttivat, että osuuskunnissa kehityskatse on vastuullisesti yhden tai kahden kvartaalin sijasta vuosia – joskus jopa vuosikymmeniä eteenpäin. Samalla päätöksenteossa painottuvat muutkin kuin pelkät taloudelliset arvot.
”Koko Suomi on pidettävä jatkossakin asuttuna. Kaikki alueet eivät voi olla aina täydessä iskussa, mutta niissä on voitava silti elää. Jatkuva kasvu ei ole se kaikkein keskeisin asia”, Nykänen muistutti.
S-ryhmän Elomaa oli samoilla linjoilla.
”Osuuskaupat ja osuustoiminnalliset yritykset ovat alueellisen elinvoiman ylläpitäjiä.”, hän tiivisti.
Elomaan mielestä osuustoiminta antaa hyvän pohjan vastuulliselle liiketoiminnalle ja sen myötä ne voivat näyttää myös kehityksen suuntaa. Isot ja tärkeät asiat vaativat kuitenkin osuuskunnilta entistä enemmän yhteistyötä.
”Samalla tavoitteista on pidettävä kiinni, vaikka vauhti välillä hidastuisikin. Peruuttamiseen ei ole vastuullisuuskysymyksissä varaa”, Elomaa painotti.
Nykäsen mukaan myös Itikassa ja Lihakunnassa pidetään kiinni siitä, että kuluttajien ja vientiyritysten vastuullisuustoiveet täyttyvät joka päivä.
”Välillä kieltämättä mietin, onko rima joskus liiankin korkealla ja teemmekö näiden asioiden eteen jo vähän liikaakin”, hän pohdiskeli.
Pienenkin jäsenen ääni kuuluviin
Ekonojan kommentit osuuskuntien päätöksenteon sulkeutuneisuudesta ja jäsenistön heikoista vaikutusmahdollisuuksista jäivät sen sijaan vaille syvällisempää selitystä.
Elomaan mukaan S-ryhmän edustajiston kokoukset kestävät usein pitkään, sillä puheita ja kysymyksiä on runsaasti.
”Minusta ne ovat hienoja tilaisuuksia, joista usein löytyy myös hyvä lopputulema”, hän totesi.
Nykäsen luotsaamissa tuottajaosuuskunnissa päätöksenteko kulminoituu usein arvovalintoihin. Käytännössä siihen, halutaanko tukea omistajuutta vai jakaa rahaa jäsenille.
”Osuuskunnan pitäisi silti pystyä puhuttelemaan ja aktivoimaan myös niitä tuottajajäseniä, jotka ovat mukana pienemmillä panoksilla”, Nykänen totesi.
Osuuskuntien päätöksenteosta kysyttiin mielipidettä myös Kulttuurikasarmin noin 150-henkiseltä yleisöltä. Tärkeimmiksi painopisteiksi listattiin ylijäämän järkevä käyttö sekä omistajajäsenille tarjottavat edut ja palvelut.
Teksti: Timo Sormunen
Kuvat: Tero Pajukallio