Eurooppalainen kananmunasektori hakee EU:lta suojaa kauppaneuvotteluissa

EU:n kananmunasektori odottaa jäsenvaltioiden hallituksilta ja EU:n komissiolta toimenpiteitä joilla varmistetaan, että EU:ssa tehtyjä investointeja kanojen hyvinvointia parantaviin tuotantomuotoihin ei vaaranneta sallimalla alemmilla standardeilla tuotettujen kananmunatuotteiden ja kananmunien tuontia EU-alueelle.

Uuden raportin mukaan EU:n kananmunamarkkinoille saattaisi tuonnin muodossa tulvia kananmunatuotteita ja kananmunia, jotka on tuotettu alemmalla vaatimustasolla ruokaturvallisuuden ja kanojen hyvinvoinnin suhteen. Wageningin yliopiston LEI-instituutin tekemä raportti “Competitiveness of the EU Egg Sector korostaa, että EU:ssa lainsäädännöllisten vaatimusten kustannusvaikutukset ovat EU:n tuottajille koko sektorin päällimmäinen huolenaihe.

Raportti kokonaisuudessaan:
http://www.wageningenur.nl/upload_mm/6/5/f/8f9e79f4-9f56-4149-ab6a-f9f718d8e934_2014-041%20vHorne_web.pdf

EUWEP:n pääsihteeri Mark Williams, toteaa: “EU:ssa tehdyt muutokset ovat olleet hyviä kanojen hyvinvoinnille ja kuluttajien toivomia. ”Uhkana on menettää hyvä tehty työ kanojen hyvinvoinnin parantamiseksi, mikäli EU ei toimi tässä asiassa”.

EUWEP:n puheenjohtaja Jan Lähde toteaa, että “Pidämme EU:n kananmunasektorille asettamia vaatimustasoja tärkeinä ja noudatamme niitä, mutta olemme huolissamme siitä että kananmunat ja kananmunatuotteet muissa maissa eivät täytä samoja standardeja kuin EU:ssa. Pyydämme, että tahot jotka neuvottelevat eri kahdenkeskisistä kauppasopimuksista EU:n ulkopuolisten maiden kanssa varmistavat, että niiden maiden tuottajia vaaditaan nostamaan kanojen hyvinvointia EU-tasolle. Sillä aikaa ei tuontia pidä sallia, jotta varmistetaan, että se hyvä työ mitä EU:n kananmunasektori on tehnyt saa ansaitsemansa tunnustuksen ja suojan.”

 

Jaa artikkeli

Lue myös

Pellervon kannanotto osuuskuntaidentiteetistä

Kansainvälinen osuustoimintaliitto ICA on joulukuussa 2021 aloittanut arviointiprosessin, jonka tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin globaali osuuskuntaidentiteetti on määritelty. Pellervon hallitus on nyt koostanut suomalaisen osuustoiminnan yhteisen kannanoton osuuskuntaidentiteetistä ja lähettänyt sen ICA:lle.

10 suomalaista maailman 300 suurimman osuustoimintayrityksen joukossa

Suomen suurin osuustoimintaan perustuva yritysryhmä S-ryhmä sijoittuu tuoreella maailmanlistalla sijalle 40. Maailman osuustoimintaliitto ICA:n kokoama World Cooperative Monitor 2023  laittoi jälleen globaalisti järjestykseen 300 suurinta osuuskuntaa, -pankkia ja keskinäistä vakuutusyhtiötä.

EU:n yritysvastuudirektiivin sisällöstä yksimielisyys

Euroopan unionin yritysvastuudirektiivin taustalla on pyrkimys torjua yritysten osallisuutta ihmisoikeusloukkauksiin ja ympäristöhaittoihin. Osuuskuntien osalta on vielä epäselvää, sovelletaanko direktiiviä osuuskuntiin ja mikä Suomen kanta tulee olemaan direktiivin kansallisessa toimeenpanossa.