Euroopan talous- ja sosiaalikomitea nosti osuustoiminnan esille kestävän kulutuksen keinona

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on puhunut vahvasti osuustoiminnan puolesta lausunnossaan, jonka se on antanut ”Kohti kestävää kulutusta” -EU-strategiasta. Kansainväinen osuustoimintaliitto ICA:ssa iloitaan suuresti tästä saavutuksesta, sillä se antaa aiempaa selvästi paremmat mahdollisuudet ajaa osuuskuntien asiaa eri EU-toimielimissä.

Lausunnon lähtökohta on seuraava: 

1.1 Covid-19-pandemia on paljastanut toimitusketjujen haurauden. Talouden jälleenrakentaminen kriisin jälkeen on tilaisuus pohtia yhteiskuntaamme uudelleen ja kehittää uusi hyvinvoinnin malli. Prioriteettien siirtäminen kestäväpohjaisempiin tuotanto-, jakelu- ja kulutusmuotoihin ja kaikkien toimitusketjujen toimijoiden selviytymiskyvyn parantaminen kriisitilanteiden varalta ei enää ole vain mahdollisuus vaan välttämättömyys. Ruokamme tuottavien viljelijöiden tai vaatteemme valmistavien työntekijöiden selviytymiskyky on aivan yhtä tärkeää kuin eurooppalaisten tuontiyritysten, valmistajien, tukkukauppiaiden, pk-yritysten ja vähittäiskauppaketjujen selviytymiskyky.

Lausunnon (15 s.) tekstissä mainitaan osuuskunnat ja yritysmalli seuraavissa kohdissa: 

4.13 Vähittäiskaupalla voi olla myös tärkeä merkitys kestävän kulutuksen edistämisessä pyrittäessä motivoimaan kuluttajia kohti terveellisempiä ja kestäväpohjaisempia valintoja. Tällä alalla on erityisesti tähdennettävä kuluttajasosuuskunnan liiketoimintamallia, koska se on yrittäjyyden muoto, jossa kuluttajat ovat jäseninä liiketoiminnan ja demokraattisen hallintorakenteen ytimessä.

4.14 EU:n strategiaan olisi sisällyttävä aloitteita, joilla varmistetaan avoimet ja luotettavat tietovirrat kestävän kulutuksen tukemiseksi hyödyntäen uusien ja kehitteillä olevien digitaalisten ratkaisujen tarjoamia mahdollisuuksia. Näin voitaisiin myös tukea yrityksiä, jotka ovat valmiita innovoimaan mutta joilla ei tällä hetkellä ole mittareita eikä tietoja päivittäisen kulutuksen ekologisten ja sosiaalisten vaikutusten luotettavaan arvioimiseen. Tämä ongelma on erityisesti pk-yrityksillä, startup-yrityksillä ja osuuskunnilla, jotka ovat keskeisiä innovoijia ja pilottialustoja. EU:lla on myös tärkeä rooli sisämarkkinoilla esitettyjen ympäristöväittämien yhdenmukaistamisessa ja todentamisessa. Tällä hetkellä tällaisten eriasteisesti todennettujen väittämien suuri määrä aiheuttaa hämmennystä ja mahdollisesti heikentää kuluttajien luottamusta niihin. ETSK suhtautuukin myönteisesti komission aikomukseen laatia uuden kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon yhteydessä lainsäädäntöehdotus, jotta varmistettaisiin, että yritykset perustelevat esittämänsä ympäristöväittämät.

5.3.4 Laaditaan kehitysyhteistyöpolitiikkoja, joilla tuetaan pienviljelyä, pk-yrityksiä ja kuluttajaosuuskuntia.

5.4.4 Koulutus. Olisi ehdotettava kestävää kulutusta koskevan koulutuksen sisällyttämistä koulujen opetussuunnitelmiin varhaisesta iästä alkaen ja edistettävä yksityissektorin (esim. kuluttajasosuuskuntien) koulutusaloitteita, jotta tuettaisiin kansalaisten osallistumista ja kulttuurimuutosta.

Lausunto kokonaisuudessaan: Euroopan talous- ja sosiaalikomitea 

 

Jaa artikkeli

Lue myös

Pellervon kannanotto osuuskuntaidentiteetistä

Kansainvälinen osuustoimintaliitto ICA on joulukuussa 2021 aloittanut arviointiprosessin, jonka tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin globaali osuuskuntaidentiteetti on määritelty. Pellervon hallitus on nyt koostanut suomalaisen osuustoiminnan yhteisen kannanoton osuuskuntaidentiteetistä ja lähettänyt sen ICA:lle.

10 suomalaista maailman 300 suurimman osuustoimintayrityksen joukossa

Suomen suurin osuustoimintaan perustuva yritysryhmä S-ryhmä sijoittuu tuoreella maailmanlistalla sijalle 40. Maailman osuustoimintaliitto ICA:n kokoama World Cooperative Monitor 2023  laittoi jälleen globaalisti järjestykseen 300 suurinta osuuskuntaa, -pankkia ja keskinäistä vakuutusyhtiötä.

EU:n yritysvastuudirektiivin sisällöstä yksimielisyys

Euroopan unionin yritysvastuudirektiivin taustalla on pyrkimys torjua yritysten osallisuutta ihmisoikeusloukkauksiin ja ympäristöhaittoihin. Osuuskuntien osalta on vielä epäselvää, sovelletaanko direktiiviä osuuskuntiin ja mikä Suomen kanta tulee olemaan direktiivin kansallisessa toimeenpanossa.