Uusi sosiaali- ja terveydenhoitoa koskeva laki on eduskunnassa vihdoin loppusuoralla. Osuustoiminnan näkökulmasta tarkasteltuna luonnoksessa on tärkeää, että tarjouskilpailuissa osuuskunta olisi jatkossakin mahdollinen palveluntarjoaja. Luonnoksessa halutaan pitää huoli myös siitä, ettei julkisomistettujen osuuskuntien toimintaa vaikeuteta uuden lain myötä. Osuuskuntien menestys sotepalveluiden tarjoajana onkin jatkossa paljon kiinni niiden omasta aktiivisuudesta.
”Olen tottakai iloinen, että osuuskunta yritysmallina on huomioitu valmistelussa. Sitä käytetään jo nyt sotealalla ratkaisuna monissa erilaisissa palveluntarjonnan tarpeisissa,” toteaa Osuustoimintakeskus Pellervon toimitusjohtaja Sami Karhu.
Valmistelussa on esimerkiksi nähty julkisomisteinen osuuskunta joustavana työkaluna organisoida sote-toimintoja tai pienyritysten osuuskunta niiden välisenä yhteistyöalustana.
Sami Karhun mukaan osuuskuntamalli sopii arvopohjaltaan erinomaisesti yhteen sotearvojen kanssa. Samanmielisten joukko voi ketterästi ja monimuotoisesti tarjota palveluja, myös yhdessä julkisen tarjoajan kanssa.
Esimerkiksi Kuopiossa perustettiin tämän vuoden alussa Tarjoomo-niminen osuuskunta vanhusten hoivapalveluiden tarjoamisen alustaksi, ja kaupunki oli osuuskunnan keskisiä perustajajäseniä.
Valtiovarainvaliokunta huomautti lakiluonnosta koskevassa lausunnossaan pitävänsä välttämättömänä, ettei hyvin toimivien julkisomisteisten yhtiöiden eikä myöskään osuuskuntien asemaa vaikeuteta: ”Ne tuottavat skaalaetuja ja lisäävät siten mahdollisuuksia palvelutuotannon tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseen,” valiokunta totesi.
Julkisomisteinen osuuskunta on esimerkiksi Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon osuuskunta Tervia. Se tuottaa erikoislääkäripalveluita Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireille ja Keski-Pohjanmaan sekä Kainuun sote-kuntayhtymille. Tavoitteena varmistaa, että erikoissairaanhoitoon riittää osaajia ja että julkiset toimijat pystyvät vastaamaan näistä osaajista käytävään kilpailuun.
”Osuuskunnat voivat olla ratkaiseva tekijä sotepalveluiden järjestymisessä paikallisesti sekä palvelujen tarjoajia että niiden käyttäjiä merkittävästi hyödyttävällä tavalla. Erityisesti väestökadon alueilla näin saadaan yhteinen alusta ja riittävä pohja palvelutarjoajien yhteenliittymälle. Se lisää alueellista elinvoimaa,” Sami Karhu summaa.