Osuuskunnat hyvin huomioitu uudessa sotelakiehdotuksessa, nyt on aktiivisen otteen aika

Uusi sosiaali- ja terveydenhoitoa koskeva laki on eduskunnassa vihdoin loppusuoralla. Osuustoiminnan näkökulmasta tarkasteltuna luonnoksessa on tärkeää, että tarjouskilpailuissa osuuskunta olisi jatkossakin mahdollinen palveluntarjoaja. Luonnoksessa halutaan pitää huoli myös siitä, ettei julkisomistettujen osuuskuntien toimintaa vaikeuteta uuden lain myötä. Osuuskuntien menestys sotepalveluiden tarjoajana onkin jatkossa paljon kiinni niiden omasta aktiivisuudesta.

”Olen tottakai iloinen, että osuuskunta yritysmallina on huomioitu valmistelussa. Sitä käytetään jo nyt sotealalla ratkaisuna monissa erilaisissa palveluntarjonnan tarpeisissa,” toteaa Osuustoimintakeskus Pellervon toimitusjohtaja Sami Karhu.

Valmistelussa on esimerkiksi nähty julkisomisteinen osuuskunta joustavana työkaluna organisoida sote-toimintoja tai pienyritysten osuuskunta niiden välisenä yhteistyöalustana.

Sami Karhun mukaan osuuskuntamalli sopii arvopohjaltaan erinomaisesti yhteen sotearvojen kanssa. Samanmielisten joukko voi ketterästi ja monimuotoisesti tarjota palveluja, myös yhdessä julkisen tarjoajan kanssa.

Esimerkiksi Kuopiossa perustettiin tämän vuoden alussa Tarjoomo-niminen osuuskunta vanhusten hoivapalveluiden tarjoamisen alustaksi, ja kaupunki oli osuuskunnan keskisiä perustajajäseniä.

Valtiovarainvaliokunta huomautti lakiluonnosta koskevassa lausunnossaan pitävänsä välttämättömänä, ettei hyvin toimivien julkisomisteisten yhtiöiden eikä myöskään osuuskuntien asemaa vaikeuteta: ”Ne tuottavat skaalaetuja ja lisäävät siten mahdollisuuksia palvelutuotannon tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseen,” valiokunta totesi.

Julkisomisteinen osuuskunta on esimerkiksi Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon osuuskunta Tervia. Se tuottaa erikoislääkäripalveluita Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireille ja Keski-Pohjanmaan sekä Kainuun sote-kuntayhtymille. Tavoitteena varmistaa, että erikoissairaanhoitoon riittää osaajia ja että julkiset toimijat pystyvät vastaamaan näistä osaajista käytävään kilpailuun.

”Osuuskunnat voivat olla ratkaiseva tekijä sotepalveluiden järjestymisessä paikallisesti sekä palvelujen tarjoajia että niiden käyttäjiä merkittävästi hyödyttävällä tavalla. Erityisesti väestökadon alueilla näin saadaan yhteinen alusta ja riittävä pohja palvelutarjoajien yhteenliittymälle. Se lisää alueellista elinvoimaa,” Sami Karhu summaa.

Jaa artikkeli

Lue myös

Yhteisöjen etäkokouksia koskeva hallituksen esitys hyväksyttiin eduskunnassa

Eduskunta hyväksyi vähäisin tarkennuksin 21.6.2022 hallituksen esityksen yhteisöjen etäkokouksia koskevista yhteisölakien muutoksista. Lakimuutokset tulevat todennäköisesti voimaan 1.7.2022. Etäkokouksia koskeva keskeisin muutos on mahdollisuus pitää osuuskunnan kokous pelkästään etäkokouksena, jos säännöissä niin määrätään.

Historian ja yhteiskuntaopin opettajat osuustoimintaopissa 

"Osuustoiminnalla on sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen ulottuvuus. Sillä on myös hyvin merkittävä - ja vähän päässyt unohtumaan päässyt - rooli myös Suomen historiallisessa kehityksessä. Siksi tästä talousmallista pitäisi kertoa nuorille", totesi aineettoman pääoman professori Anu Puusa Itä-Suomen yliopistosta. 

Arinalta lahjoitukset Lapin ja Oulun yliopistoille

Arinan hallitus on päättänyt osuuskaupan lahjoituksista Lapin yliopiston ja Oulun yliopiston varainhankintaan. Arina lahjoittaa yliopistoille yhteensä 175 000 €, euron asiakasomistajaa kohden. Lahjoituksista Lapin yliopisto saa 50 000 € ja Oulun yliopisto 125 000 €, perustuen Arinan jäsenmäärän maantieteellisen jakaumaan. Yliopistot saavat lahjoituksille valtiolta jopa 2,5-kertaisen vastinrahan, joten lahjoituksilla on merkittävä aluevaikutus.