Osuuskunnat hyvin huomioitu uudessa sotelakiehdotuksessa, nyt on aktiivisen otteen aika

Uusi sosiaali- ja terveydenhoitoa koskeva laki on eduskunnassa vihdoin loppusuoralla. Osuustoiminnan näkökulmasta tarkasteltuna luonnoksessa on tärkeää, että tarjouskilpailuissa osuuskunta olisi jatkossakin mahdollinen palveluntarjoaja. Luonnoksessa halutaan pitää huoli myös siitä, ettei julkisomistettujen osuuskuntien toimintaa vaikeuteta uuden lain myötä. Osuuskuntien menestys sotepalveluiden tarjoajana onkin jatkossa paljon kiinni niiden omasta aktiivisuudesta.

”Olen tottakai iloinen, että osuuskunta yritysmallina on huomioitu valmistelussa. Sitä käytetään jo nyt sotealalla ratkaisuna monissa erilaisissa palveluntarjonnan tarpeisissa,” toteaa Osuustoimintakeskus Pellervon toimitusjohtaja Sami Karhu.

Valmistelussa on esimerkiksi nähty julkisomisteinen osuuskunta joustavana työkaluna organisoida sote-toimintoja tai pienyritysten osuuskunta niiden välisenä yhteistyöalustana.

Sami Karhun mukaan osuuskuntamalli sopii arvopohjaltaan erinomaisesti yhteen sotearvojen kanssa. Samanmielisten joukko voi ketterästi ja monimuotoisesti tarjota palveluja, myös yhdessä julkisen tarjoajan kanssa.

Esimerkiksi Kuopiossa perustettiin tämän vuoden alussa Tarjoomo-niminen osuuskunta vanhusten hoivapalveluiden tarjoamisen alustaksi, ja kaupunki oli osuuskunnan keskisiä perustajajäseniä.

Valtiovarainvaliokunta huomautti lakiluonnosta koskevassa lausunnossaan pitävänsä välttämättömänä, ettei hyvin toimivien julkisomisteisten yhtiöiden eikä myöskään osuuskuntien asemaa vaikeuteta: ”Ne tuottavat skaalaetuja ja lisäävät siten mahdollisuuksia palvelutuotannon tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseen,” valiokunta totesi.

Julkisomisteinen osuuskunta on esimerkiksi Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon osuuskunta Tervia. Se tuottaa erikoislääkäripalveluita Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireille ja Keski-Pohjanmaan sekä Kainuun sote-kuntayhtymille. Tavoitteena varmistaa, että erikoissairaanhoitoon riittää osaajia ja että julkiset toimijat pystyvät vastaamaan näistä osaajista käytävään kilpailuun.

”Osuuskunnat voivat olla ratkaiseva tekijä sotepalveluiden järjestymisessä paikallisesti sekä palvelujen tarjoajia että niiden käyttäjiä merkittävästi hyödyttävällä tavalla. Erityisesti väestökadon alueilla näin saadaan yhteinen alusta ja riittävä pohja palvelutarjoajien yhteenliittymälle. Se lisää alueellista elinvoimaa,” Sami Karhu summaa.

Jaa artikkeli

Lue myös

Uusi osuuskunta tuo markkinoille kansallisen tunnistautumispalvelun – tarjoaa vaihtoehdon salasanoille

Suomalaiset kirjautuvat jatkossa helpommin sähköisiin palveluihin eri tunnusten hallinnoimisen sijasta, kun Suomen markkinoille tuodaan kansallinen digitaalinen tunnistautumispalvelu. Hankekokonaisuuden vetäjäksi on perustettu Suomen Tunnistautumisosuuskunta, joka kutsuu digitaalisen liiketoimintansa edistämisestä kiinnostuneet yritykset kehittämään palvelua yhdessä.

Osuustoiminnan identiteetin päivitystyö käynnistyi

ICA eli Maailman osuustoimintajärjestö on päättänyt aloittaa osuustoiminnan arvojen ja periaatteitten tarkastelun. Työtä ohjaamaan nimettiin 20 hengen asiantuntijakomitea, jonka jäsenistä suomalaisia on peräti kaksi: Johtamisen professori Anu Puusa Itä-Suomen yliopistosta ja Helsingin yliopistosta äskettäin eläköitynyt oikeustieteen dosentti Hagen Henry. 

Yritysten luotava nyt strategioita, joilla ei tähdätä jatkuvaan kasvuun

Yhteiskunnallisessa keskustelussa on alettu yhä laajemmin keskustella siitä, miten jatkuva kasvu ei ole enää mahdollista yrityksillekään. Uudehko ajattelutapa on nDegrowth-talous, josta on käytetty suomennoksia kuten kohtuutalous, ei-kasvu tai negatiivinen kasvu. Se tarkoittaa vapaaehtoista talouden koon rajoittamista, ympäristön ja luonnonvarojen talouskasvulle asettamien rajojen tunnistamista ja pyrkimystä pois sokeasta uskosta talouskasvun ja hyvinvoinnin yhteyteen.