Osuuskunnilla on vahvuuksia kestävässä yritystoiminnassa

Yritystoiminnalta edellytetään yhä voimakkaammin keskittymistä yhteiskunnallisesti merkitykselliseen tekemiseen. Toivotaan, että yritykset ymmärtävät heitä, joihin niiden toiminta vaikuttaa. Paine huomioida ympäröivän maailman odotukset on suuri ja pelkästään lainsäädännön huomioiminen ei tähän aina riitä.

Kestävän kehityksen ja yhteiskunnan odotusten huomioiminen ei kuitenkaan ole yritykselle uhka, vaan mahdollisuus. Vaikka osuuskuntamuotoista yritystoimintaa on ollut olemassa jo pitkään, niin näyttäisi siltä, että trendikkyydessä se on tekemässä uutta tulemista. Yritystoiminnan muotona osuuskunnalla onkin vastuullisuusvaatimusten näkökulmasta paljon annettavaa.

Metsä Group on kestävän biotalouden edelläkävijä ja sen emoyhtiö – Metsäliitto Osuuskunta – on Euroopan suurimpia teollisia osuuskuntia. Meillä toimii hyvin konsernimalli, johon kuuluu osakeyhtiöitä, mutta jonka emoyhtiönä on suomalaisista metsänomistajista koostuva, pitkäjänteisesti ja demokraattisesti toimiva osuuskunta.

Osuuskunta tukee pitkäjänteisyyttä ja vakautta

Jäsenyydet ovat usein pitkäkestoisia ja moni jäsenistä on aktiivisesti mukana Metsä Groupin toiminnassa. Osallistumisen muotoja on monia. Ensimmäisenä tulee kenties mieleen puukauppa tai metsänhoitopalvelut. Tämän lisäksi osuuskuntamme jäsenet osallistuvat hallintomme eri tasoille – niin paikallisesti piiritoiminnassa kuin koko konsernin tasolla. Tällainen osallistuminen osaltaan varmistaa sitä, että toimintamme vastaa jäsentemme odotuksia.

Voikin sanoa, että Metsä Group on perheiden yritys, ja osa jäsenten perheistä on ollut mukana osuuskunnan perustamisesta lähtien. Osoituksena pitkäjänteisyydestä ovat mittavat investointihankkeemme kotimaassa – ensin Äänekosken biotuotetehdas vuonna 2017 ja nyt perässä Kemin biotuotetehdas ja Rauman saha.

Osuuskunta tukee demokratiaa ja paikallisuutta

Osuuskunnat ovat olemassa jäseniään varten. Metsäliitto Osuuskunnan tapauksessa kyseessä on noin 100 000 metsänomistajaa, joita yhdistää se, että he omistavat suomalaista metsää. Metsä Group on näin vahvasti ankkuroitu Suomeen ja jäsenemme ovat sekä yrityksemme omistajia että asiakkaita. Metsä Groupin ylin päättävä elin on edustajisto ja sen kokoonpano valitaan osuuskunnan jäsenistä vaaleilla aina neljäksi vuodeksi kerrallaan.  Jokaisella osuuskuntamme jäsenellä on yhtäläinen ääni- ja omistusoikeus. Käymme lisäksi aktiivista vuoropuhelua niin paikallisesti kuin valtakunnallisella tasolla, jotta ymmärrämme kokonaisvaltaisesti sidosryhmiemme odotukset.

Julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, millä tapaa yhtiön voittoa tuottava tarkoitus on yhdistettävissä kestävään kehitykseen. Metsäliitto Osuuskunnan säännöt antavat tästä kiinnostavan esimerkin ja kuvastavat vastuullista ja pitkäjänteistä lähestymistapaamme, joka erottaa osuuskunnan muista yritysmalleista: ”Metsäliiton tarkoituksena on toimia…sekä voittoa tavoitellen että noudattaen kestävän kehityksen periaatteita.”

Meillä onkin kunnianhimoiset kestävän kehityksen tavoitteet, jotka ulottuvat vuoteen 2030 asti ja jotka tukevat YK:n Agenda 2030 -kestävän kehityksen tavoitteita. Olemme myös sitoutuneet noudattamaan YK:n Global Compact -aloitteen kymmentä ihmisoikeuksia, työelämän oikeuksia, ympäristöä ja korruption vastaisuutta koskevaa periaatetta.

Michael Ristaniemi

Kirjoittaja on Metsä Groupin kestävän kehityksen johtaja ja oikeustieteen tohtori

 

Jaa artikkeli

Lue myös

Hauki on kala – miksi osuustoimintaa on niin vaikea ymmärtää?

”Kuka tässä on tyhmä: ihmiset, kaupparyhmät vai minä itse”, kysyi Pekka Seppänen Ylen Pyöreä Pöytä -podcastissa viime viikolla. Hän oli suivaantunut S-ryhmän ennätyksellisiin kuukausibonuksiin ja ylipäänsä kauppojen kanta-asiakas- ja bonusjärjestelmiin ja referoiden sanoi kuta kuinkin näin: ”Mitä rahaa se (bonus) on? Asiakkaiden omaa rahaa. S-ryhmä on saanut korotta pitää sitä lainassa ja antaa nyt korotta takaisin. Tässä ei ole mitään hurraamista. Järjestelmät maksavat satoja miljoonia, eivätkä tuota mitään uutta hyvää yhtään kenellekään.” Niinpä niin. Osuuskunta jäsenomisteisena yrityksenä, jonka tavoitteena on tuottaa näille jäsenille heidän tarvitsemiaan hyödykkeitä ja palveluksia mahdollisimman edullisin ehdoin ja tilanteessa, jossa liiketoiminnassa syntyy voittoa, jakaa tämä voitto jäsenille takaisin, on edelleen valtaosalle ihmisistä täysin tuntematon toimintaperiaate. Edelleen yli 100 vuoden olemassaolon jälkeen.

Onko yritysten nettovaikuttavuutta mahdollista laskea?

Tämän vuoden Osuustoiminta-lehden Vuosikirjassa käytimme ensimmäistä kertaa Upright Projectin nettovaikuttavuusdataa yritysten vertailemiseen. Malli on nimittäin hyvin kiinnostava ja erityisesti sijoittajat, mutta myös monet suuret suomalaiset yritykset käyttävät sitä jo oman toimintansa positiivisten ja negatiivisten vaikutusten esille tuomiseen ja arviointiin. Mistä Uprightin nettovaikuttavuudessa on kysymys?

Emme tiedä miten vastuullista osuustoiminta on

Osuuskunnista puhutaan arvopohjaisina yrityksinä, jotka tuottavat kestävää hyötyä jäsenilleen. Ne ovat merkittäviä alueellisen elinvoiman lisääjiä; työllistävät ja investoivat Suomeen. monet suuret osuuskunnat ovat vastuullisuudessa edelläkävijöitä ja brändivertailussa yritysten brändit menestyvät. Mutta mikä tästä liittyy osuustoiminnalliseen yritysmuotoon? Mitkä ovat niitä vain osuuskunnille ominaisia piirteitä, jotka erottavat ne muista yritysmuodoista? Onko sellaisia? Näistä teemoista keskusteltiin Pellervolla 13.syyskuuta osuustoimintayritysten vastuullisuudesta ja viestinnästä vastaavien kanssa.

Ajattelenko isosti vai pienesti?

Kulttuuriosuuskunnan työntekijä pohtii sijaintiaan tulevaisuuden yhteiskunnassa ja kestävässä kehityksessä. Onko osuuskunnassa työskentely omien arvojen mukaista työtä ja onko kestävä kehitys sisäänrakennettu osuuskunnan toimintamalliin?