Osuuskunnilla on vahvuuksia kestävässä yritystoiminnassa

Yritystoiminnalta edellytetään yhä voimakkaammin keskittymistä yhteiskunnallisesti merkitykselliseen tekemiseen. Toivotaan, että yritykset ymmärtävät heitä, joihin niiden toiminta vaikuttaa. Paine huomioida ympäröivän maailman odotukset on suuri ja pelkästään lainsäädännön huomioiminen ei tähän aina riitä.

Kestävän kehityksen ja yhteiskunnan odotusten huomioiminen ei kuitenkaan ole yritykselle uhka, vaan mahdollisuus. Vaikka osuuskuntamuotoista yritystoimintaa on ollut olemassa jo pitkään, niin näyttäisi siltä, että trendikkyydessä se on tekemässä uutta tulemista. Yritystoiminnan muotona osuuskunnalla onkin vastuullisuusvaatimusten näkökulmasta paljon annettavaa.

Metsä Group on kestävän biotalouden edelläkävijä ja sen emoyhtiö – Metsäliitto Osuuskunta – on Euroopan suurimpia teollisia osuuskuntia. Meillä toimii hyvin konsernimalli, johon kuuluu osakeyhtiöitä, mutta jonka emoyhtiönä on suomalaisista metsänomistajista koostuva, pitkäjänteisesti ja demokraattisesti toimiva osuuskunta.

Osuuskunta tukee pitkäjänteisyyttä ja vakautta

Jäsenyydet ovat usein pitkäkestoisia ja moni jäsenistä on aktiivisesti mukana Metsä Groupin toiminnassa. Osallistumisen muotoja on monia. Ensimmäisenä tulee kenties mieleen puukauppa tai metsänhoitopalvelut. Tämän lisäksi osuuskuntamme jäsenet osallistuvat hallintomme eri tasoille – niin paikallisesti piiritoiminnassa kuin koko konsernin tasolla. Tällainen osallistuminen osaltaan varmistaa sitä, että toimintamme vastaa jäsentemme odotuksia.

Voikin sanoa, että Metsä Group on perheiden yritys, ja osa jäsenten perheistä on ollut mukana osuuskunnan perustamisesta lähtien. Osoituksena pitkäjänteisyydestä ovat mittavat investointihankkeemme kotimaassa – ensin Äänekosken biotuotetehdas vuonna 2017 ja nyt perässä Kemin biotuotetehdas ja Rauman saha.

Osuuskunta tukee demokratiaa ja paikallisuutta

Osuuskunnat ovat olemassa jäseniään varten. Metsäliitto Osuuskunnan tapauksessa kyseessä on noin 100 000 metsänomistajaa, joita yhdistää se, että he omistavat suomalaista metsää. Metsä Group on näin vahvasti ankkuroitu Suomeen ja jäsenemme ovat sekä yrityksemme omistajia että asiakkaita. Metsä Groupin ylin päättävä elin on edustajisto ja sen kokoonpano valitaan osuuskunnan jäsenistä vaaleilla aina neljäksi vuodeksi kerrallaan.  Jokaisella osuuskuntamme jäsenellä on yhtäläinen ääni- ja omistusoikeus. Käymme lisäksi aktiivista vuoropuhelua niin paikallisesti kuin valtakunnallisella tasolla, jotta ymmärrämme kokonaisvaltaisesti sidosryhmiemme odotukset.

Julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, millä tapaa yhtiön voittoa tuottava tarkoitus on yhdistettävissä kestävään kehitykseen. Metsäliitto Osuuskunnan säännöt antavat tästä kiinnostavan esimerkin ja kuvastavat vastuullista ja pitkäjänteistä lähestymistapaamme, joka erottaa osuuskunnan muista yritysmalleista: ”Metsäliiton tarkoituksena on toimia…sekä voittoa tavoitellen että noudattaen kestävän kehityksen periaatteita.”

Meillä onkin kunnianhimoiset kestävän kehityksen tavoitteet, jotka ulottuvat vuoteen 2030 asti ja jotka tukevat YK:n Agenda 2030 -kestävän kehityksen tavoitteita. Olemme myös sitoutuneet noudattamaan YK:n Global Compact -aloitteen kymmentä ihmisoikeuksia, työelämän oikeuksia, ympäristöä ja korruption vastaisuutta koskevaa periaatetta.

Michael Ristaniemi

Kirjoittaja on Metsä Groupin kestävän kehityksen johtaja ja oikeustieteen tohtori

 

Jaa artikkeli

Lue myös

Yhteisöexit – Mitä jos perustajat myisivät alustansa käyttäjille?

Maailmalla on esimerkkejä yrityksistä, joiden valtava menestys on tapahtunut asiakasomisteiseksi muuttumisen myötä. Voi olla että ilmiö yleistyy. Ajatuksen ympärille onkin muodostunut muutama vuosi sitten käynnistynyt “yhteisöexit” (exit to community) liike joka pyrkii tekemään tämänkaltaisista omistajanvaihdoksista suositumpia, etenkin teknologiayhtiöiden perustajien parissa. Sen lisäksi että yhteisöexit voisi olla ratkaisu moniin teknologiayhtiöiden ongelmiin, jotka kumpuavat niiden perinteisesti osakeyhtiömuotoisesta omistusmallista, se voisi myös ratkaista haasteita, jotka liittyvät osuuskuntamuotoisten yhtiöiden perustamiseen toimialoille, joilla ne ovat perinteisesti olleet harvinaisia.

Vastuullisen osuustoimintayrityksen tulisi edistää kunnianhimoista yritysvastuulainsäädäntöä

Yritysten win-win strategat, joiden ajatellaan luovan sekä voittoa omistajille että samalla ratkaisevan ekologisia ja sosiaalisia ongelmia, on pitkälti osoittautuneet toimimattomiksi. Vastuullinen toiminta ei aina ole taloudellisesti kannattavaa. Tämä korostaa lainsäädännön merkitystä. Vastuullisten osuustoiminnallisten yritysten olisikin hyvä nähdä itsensä myös poliittisina toimijoina, jotka osallistuvat kestävyysongelmien ratkaisuun myös lainsäädäntöön vaikuttamalla.

Yritysten luotava nyt strategioita, joilla ei tähdätä jatkuvaan kasvuun

Yhteiskunnallisessa keskustelussa on alettu yhä laajemmin keskustella siitä, miten jatkuva kasvu ei ole enää mahdollista yrityksillekään. Uudehko ajattelutapa on nDegrowth-talous, josta on käytetty suomennoksia kuten kohtuutalous, ei-kasvu tai negatiivinen kasvu. Se tarkoittaa vapaaehtoista talouden koon rajoittamista, ympäristön ja luonnonvarojen talouskasvulle asettamien rajojen tunnistamista ja pyrkimystä pois sokeasta uskosta talouskasvun ja hyvinvoinnin yhteyteen. 

Tietosuoja-asetusten hallintakeskus

Sivuston evästeet

Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja, joita verkkosivustot tallentavat tietokoneellesi tai mobiililaitteellesi, kun käyt sivustolla. Evästeet tallentavat erilaisia tietoja laitteestasi; esimerkiksi selaimen kielen, laitteen sijainnin ja tekniset ominaisuudet.

Evästeitä ei käytetä henkilöllisyyden tunnistamiseen, evästeitä käytetään ainoastaan edellä kuvattuun tarkoitukseen.

PHPSESSID, wordpress_test_cookie, tk_tc, tk_ai, gdpr[consent_types], gdpr[allowed_cookies]

Google Analytics -evästeet

Käytämme Google Analytics -ohjelmaa kerätäksemme tietoja siitä, miten sivustoa käytetään ja miten voimme parhaiten tarjota käyttäjille heidän tarvitsemiaan tietoja.

_ga, _gid
_ga, _gid