Vastuullisuus, kestävyys ja aktiivinen jäsenyys – Osuuskunta Tradekan hallitus tarttui haasteeseen ja pohti osuuskuntaidentiteettiä

Kansainvälinen osuustoimintaliitto ICA selvittää parhaillaan, tulisiko osuuskunnan määritelmää tai osuustoiminnan periaatteita ja arvoja muuttaa. Tarkoituksena on kirkastaa osuuskunnan erityispiirteet ja testata, kuinka hyvin nykyiset arvot ja periaatteet erottavat osuuskunnat muista liiketoimintamalleista. Avuksi tähän työhön ICA on kutsunut kaikkia osuuskuntia.

Osuuskunta Tradekan hallitus tarttui haasteeseen osana strategiakeskustelujaan. Osuuskuntaidentiteetistä keskusteltiin ja sitä työstettiin ryhmissä strategiakokouksessa. Jo ennen kokoustaan hallitus virittäytyi aiheeseen vastaamalla Pellervon laatimaan Osuuskuntaidentiteetti -kyselyyn. Tausta-aineistoihin kuuluivat myös kesäkuun Pellervon Aamun keskustelu Osuuskuntaidentiteetti yrityksen tukijalkana sekä Tradekan oman Ei pelkkää puhetta -podcastin jakso, jossa pohditaan osuuskuntamuotoisen yrityksen erityispiirteitä. Ryhmätöiden tulokset purettiin yhdessä ja niistä koostettiin lausunto, jonka Osuuskunta Tradekan hallitus käsitteli ja joka toimitettiin ICA:lle.

Identiteettipohdinta hyvä osa strategiatyötä

Osuuskuntaidentiteettiä käsittelevä keskustelu ja pohdinta koettiin Osuuskunta Tradekan hallituksessa mielenkiintoiseksi ja tärkeäksi, mutta myös vaikeaksi. Työpajatyöskentelyn yhteydessä hallitus totesi, että itse matka on yhtä tärkeä kuin määränpää; lopputuloksena syntyvän lausunnon lisäksi suurta merkitystä koettiin olevan sillä, että hallitus pysähtyi pohtimaan aihetta ja keskustelemaan siitä. Työskentelyn vaikuttavuudesta kertoo se, että käytyä keskustelua ja laadittua lausuntoa hyödynnetään myös osana Tradekan omaa strategiatyötä.

Mikä sitten erottaa osuustoiminnan muusta liiketoiminnasta? Tradekan hallitus nosti esiin tärkeänä näkökulmana, että tässä ajassa osuustoiminnan eettiset arvot konkretisoituvat panostuksena sekä ihmiset että ympäristön huomioivaan kestävään yritystoimintaan.  Yhä useammat ihmiset ovat kiinnostuneet edistämään vastuullisuutta omien kuluttajavalintojensa kautta ja osuuskunnan jäsenyys tai asioiminen osuustoiminnallisessa yrityksessä voi olla aktiivinen keino suosia vastuullisesti toimivaa yritystä.

Tradekan hallitus summasi, että vastuullisuus, kestävyys ja aktiivinen jäsenyys ovat asioita, joiden varaan osuustoiminnallisten yritysten kannattaa tulevaisuudessakin rakentaa toimintaansa ja niistä syntyy osuuskunnille myös kilpailuetua.

Miten osuustoimintaidentiteetti teidän osuuskunnassanne nähdään? Me tradekalaiset kannustamme kaikkia, niin osuuskuntia, osuuskunta-aktiiveja tai muuten vaan asiasta kiinnostuneita tarttumaan ainutlaatuiseen tilaisuuteen vaikuttaa osuuskuntaidentiteetin määrittelyyn tulevaisuudessa. Helpoiten se onnistuu vastaamalla Pellervon laatimaan kyselyyn, jolla kartoitetaan suomalaisten näkemyksiä osuuskuntaidentiteetistä.

Satu Niemelä
Kirjoittaja on Tradeka Osuuskunnan vastuullisuusjohtaja

Jaa artikkeli

Lue myös

Hauki on kala – miksi osuustoimintaa on niin vaikea ymmärtää?

”Kuka tässä on tyhmä: ihmiset, kaupparyhmät vai minä itse”, kysyi Pekka Seppänen Ylen Pyöreä Pöytä -podcastissa viime viikolla. Hän oli suivaantunut S-ryhmän ennätyksellisiin kuukausibonuksiin ja ylipäänsä kauppojen kanta-asiakas- ja bonusjärjestelmiin ja referoiden sanoi kuta kuinkin näin: ”Mitä rahaa se (bonus) on? Asiakkaiden omaa rahaa. S-ryhmä on saanut korotta pitää sitä lainassa ja antaa nyt korotta takaisin. Tässä ei ole mitään hurraamista. Järjestelmät maksavat satoja miljoonia, eivätkä tuota mitään uutta hyvää yhtään kenellekään.” Niinpä niin. Osuuskunta jäsenomisteisena yrityksenä, jonka tavoitteena on tuottaa näille jäsenille heidän tarvitsemiaan hyödykkeitä ja palveluksia mahdollisimman edullisin ehdoin ja tilanteessa, jossa liiketoiminnassa syntyy voittoa, jakaa tämä voitto jäsenille takaisin, on edelleen valtaosalle ihmisistä täysin tuntematon toimintaperiaate. Edelleen yli 100 vuoden olemassaolon jälkeen.

Onko yritysten nettovaikuttavuutta mahdollista laskea?

Tämän vuoden Osuustoiminta-lehden Vuosikirjassa käytimme ensimmäistä kertaa Upright Projectin nettovaikuttavuusdataa yritysten vertailemiseen. Malli on nimittäin hyvin kiinnostava ja erityisesti sijoittajat, mutta myös monet suuret suomalaiset yritykset käyttävät sitä jo oman toimintansa positiivisten ja negatiivisten vaikutusten esille tuomiseen ja arviointiin. Mistä Uprightin nettovaikuttavuudessa on kysymys?

Emme tiedä miten vastuullista osuustoiminta on

Osuuskunnista puhutaan arvopohjaisina yrityksinä, jotka tuottavat kestävää hyötyä jäsenilleen. Ne ovat merkittäviä alueellisen elinvoiman lisääjiä; työllistävät ja investoivat Suomeen. monet suuret osuuskunnat ovat vastuullisuudessa edelläkävijöitä ja brändivertailussa yritysten brändit menestyvät. Mutta mikä tästä liittyy osuustoiminnalliseen yritysmuotoon? Mitkä ovat niitä vain osuuskunnille ominaisia piirteitä, jotka erottavat ne muista yritysmuodoista? Onko sellaisia? Näistä teemoista keskusteltiin Pellervolla 13.syyskuuta osuustoimintayritysten vastuullisuudesta ja viestinnästä vastaavien kanssa.

Ajattelenko isosti vai pienesti?

Kulttuuriosuuskunnan työntekijä pohtii sijaintiaan tulevaisuuden yhteiskunnassa ja kestävässä kehityksessä. Onko osuuskunnassa työskentely omien arvojen mukaista työtä ja onko kestävä kehitys sisäänrakennettu osuuskunnan toimintamalliin?