Kestävä talous

Jos haluamme säilyttää planeettamme elinvoiman, nykymallinen markkinatalous on yksinkertaisesti tullut tiensä päähän. Tarvitaan kipeästi uudenlaista talousajattelua ja uusia talouden mekanismeja. – Sitra

Tarvitsemme kestävää taloutta, tarvitsemme siis osuustoimintaa. Sitran määritelmän mukaan talous on väline, jonka tarkoituksena on tuottaa hyvinvointia ihmisille, ympäristön kestävyyden asettamissa rajoissa, tulevat sukupolvet huomioon ottaen.

Osuustoiminnallinen tapa ajatella tarkoittaa nimenomaan, että asetetaan ihmiset ja heidän hyvinvointinsa keskiöön ja katsotaan asioita laajalla perspektiivillä. Osuustoiminnalla on kansainvälisesti määritellyt yhteiset arvot: omatoimisuus, omavastuisuus, demokratia, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus. Lisäksi osuustoiminta uskoo rehellisyyden, avoimuuden, yhteiskunnallisen vastuun ja muista ihmisistä välittämisen eettisiin arvoihin.

Tulevaisuuden talousjärjestelmä on rakennettava näille arvoille. Tulevaisuuden kestävän talousjärjestelmän on siis oltava osuustoiminnallinen.

Pellervo kestävä talous -aiheisessa blogisarjassa kirjoitetaan vastuullisuus- ja kestävyysteemoista osuustoiminnan näkökulmasta.

Mikä merkitys demokratialla oikeastaan edes on – yhteiskunnassa tai osuuskunnassa?

Mikä merkitys demokratialla oikeastaan edes on – yhteiskunnassa tai osuuskunnassa?

14.9.2022

Demokratiaa ajatellaan usein lähinnä välineenä. Se on menettelytapa, jolla saadaan kansan tai ainakin enemmistön tahto selville ja parhaassa tapauksessa toteutettua. Huono systeemi, mutta ei olla parempaakaan keksitty, kuten tavataan sanoa. Todellisuudessa demokratia pitää sisällään jotain paljon syvällisempää osallisuuden tunteesta yhteisöllisyyteen. Sellaista mikä on ehkä unohdettu myös demokratiakouluiksi aikoinaan kutsutuissa osuuskunnissa.

Yhteisöexit – Mitä jos perustajat myisivät alustansa käyttäjille?

Yhteisöexit – Mitä jos perustajat myisivät alustansa käyttäjille?

31.5.2022

Maailmalla on esimerkkejä yrityksistä, joiden valtava menestys on tapahtunut asiakasomisteiseksi muuttumisen myötä. Voi olla että ilmiö yleistyy. Ajatuksen ympärille onkin muodostunut muutama vuosi sitten käynnistynyt “yhteisöexit” (exit to community) liike joka pyrkii tekemään tämänkaltaisista omistajanvaihdoksista suositumpia, etenkin teknologiayhtiöiden perustajien parissa. Sen lisäksi että yhteisöexit voisi olla ratkaisu moniin teknologiayhtiöiden ongelmiin, jotka kumpuavat niiden perinteisesti osakeyhtiömuotoisesta omistusmallista, se voisi myös ratkaista haasteita, jotka liittyvät osuuskuntamuotoisten yhtiöiden perustamiseen toimialoille, joilla ne ovat perinteisesti olleet harvinaisia.

Vastuullisen osuustoimintayrityksen tulisi edistää kunnianhimoista yritysvastuulainsäädäntöä

Vastuullisen osuustoimintayrityksen tulisi edistää kunnianhimoista yritysvastuulainsäädäntöä

10.3.2022

Yritysten win-win strategat, joiden ajatellaan luovan sekä voittoa omistajille että samalla ratkaisevan ekologisia ja sosiaalisia ongelmia, on pitkälti osoittautuneet toimimattomiksi. Vastuullinen toiminta ei aina ole taloudellisesti kannattavaa. Tämä korostaa lainsäädännön merkitystä. Vastuullisten osuustoiminnallisten yritysten olisikin hyvä nähdä itsensä myös poliittisina toimijoina, jotka osallistuvat kestävyysongelmien ratkaisuun myös lainsäädäntöön vaikuttamalla.

Yritysten luotava nyt strategioita, joilla ei tähdätä jatkuvaan kasvuun

Yritysten luotava nyt strategioita, joilla ei tähdätä jatkuvaan kasvuun

10.1.2022

Yhteiskunnallisessa keskustelussa on alettu yhä laajemmin keskustella siitä, miten jatkuva kasvu ei ole enää mahdollista yrityksillekään. Uudehko ajattelutapa on nDegrowth-talous, josta on käytetty suomennoksia kuten kohtuutalous, ei-kasvu tai negatiivinen kasvu. Se tarkoittaa vapaaehtoista talouden koon rajoittamista, ympäristön ja luonnonvarojen talouskasvulle asettamien rajojen tunnistamista ja pyrkimystä pois sokeasta uskosta talouskasvun ja hyvinvoinnin yhteyteen. 

Vaan rahan takii – voiko vastuullisuus ja kestävyys olla yritykselle koskaan itseisarvo?

Vaan rahan takii – voiko vastuullisuus ja kestävyys olla yritykselle koskaan itseisarvo?

12.10.2021

Miksi monet yritykset haluavat olla vastuullisuuden edelläkävijöitä? Koska ne aidosti kokevat, että niillä on – yhteiskunnallisesti merkittävinä toimijoina – vastuukin toimia kestävästi? Toisaalta tekisikö yritys vastuullisuustoimia, jos niille ei olisi osoitettavissa minkäänlaisia taloudellisia hyötyjä? Ja tarvitseeko yrityksen vastuullisuustyön edes olla pyyteetöntä? Panokset maksavat itsensä takaisin – usein moninkertaisesti On toisaalta vaikea keksiä vastuullisuustekoa, jolla ei

Ilmastokriisin juurisyy on liian ihmiskeskeinen maailmankuvamme

Ilmastokriisin juurisyy on liian ihmiskeskeinen maailmankuvamme

19.8.2021

Ilmastokriisistä ja luontokadosta on helppo syyttää kapitalismia. Onhan sen ytimessä pyrkimys jatkuvaan varallisuuden kartuttamiseen ja lähes loputtomaan kasvuun, mikä on johtanut maapallon sen kantokyvyn äärirajoille. Joten syyttää saakin, mutta ratkeaako ongelma, jos kapitalismia ei enää olisi? Mikä talousjärjestelmä sen tilalle voisi tulla, joka olisi luonnon näkökulmasta parempi? Ongelma on syvemmällä. Se on siinä, että ihminen

Osuuskunnilla on vahvuuksia kestävässä yritystoiminnassa

Osuuskunnilla on vahvuuksia kestävässä yritystoiminnassa

21.6.2021

Yritystoiminnalta edellytetään yhä voimakkaammin keskittymistä yhteiskunnallisesti merkitykselliseen tekemiseen. Toivotaan, että yritykset ymmärtävät heitä, joihin niiden toiminta vaikuttaa. Paine huomioida ympäröivän maailman odotukset on suuri ja pelkästään lainsäädännön huomioiminen ei tähän aina riitä. Kestävän kehityksen ja yhteiskunnan odotusten huomioiminen ei kuitenkaan ole yritykselle uhka, vaan mahdollisuus. Vaikka osuuskuntamuotoista yritystoimintaa on ollut olemassa jo pitkään, niin näyttäisi

Mitä johtoryhmän koostumus kertoo yrityksen vastuullisuudesta?

Mitä johtoryhmän koostumus kertoo yrityksen vastuullisuudesta?

1.6.2021

Ei – tämä ei liity sukupuoli- ja ikäjakaumiin, se olkoon jonkun toisen blogin aihe. Vaan siihen minkä vastuualueiden johtajat on yleensä nostettu johtoryhmätasolle. Arvatkaapa, kuinka monessa yrityksessä vastuullisuusjohtaja istuu johtoryhmässä? Onko johtoryhmässä tarpeeksi kestävyysosaamista? Jos vilkaisee minkä tahansa suuremman yrityksen vastuullisuusraportteja, voi sieltä lukea, miten ”vastuullisuustyötä viedään eteenpäin aiempaakin johdonmukaisemmaksi, tavoitteellisemmaksi ja läpinäkyvämmäksi”, ”vastuullisuustyö on

Kestävän talouden rakentaminen vaatii osuustoiminnallista ajattelua

Kestävän talouden rakentaminen vaatii osuustoiminnallista ajattelua

10.5.2021

Näyttäisi siltä, että vihdoin talouden tuulet ovat kääntymässä. On herätty siihen, että voiton maksimointi ei voi olla vastuullisen ja kestävän yrityksen ainoa ja ensisijainen päämäärä. Osuustoimintaliikkeellehän tässä ei ole mitään uutta, samalla reseptillä on menty jo lähes 200 vuotta.   Kyse ei ole kuitenkaan vain yritysten tavoitteiden muutostarpeesta vaan laajemmasta talousjärjestelmän uudistamisesta. Vuoden 2008 finanssikriisistä lähtien on alkanut