Kestävän talouden rakentaminen vaatii osuustoiminnallista ajattelua

Näyttäisi siltä, että vihdoin talouden tuulet ovat kääntymässä. On herätty siihen, että voiton maksimointi ei voi olla vastuullisen ja kestävän yrityksen ainoa ja ensisijainen päämäärä. Osuustoimintaliikkeellehän tässä ei ole mitään uutta, samalla reseptillä on menty jo lähes 200 vuotta.  

Kyse ei ole kuitenkaan vain yritysten tavoitteiden muutostarpeesta vaan laajemmasta talousjärjestelmän uudistamisesta. Vuoden 2008 finanssikriisistä lähtien on alkanut yleistyä näkemys siitä, että kapitalismi ja liberaali markkinatalous sellaisena, kun ne tällä hetkellä ovat eivät kykene viemään maailmaa kohti kestävää tulevaisuutta.  

Korona ja ilmastokriisiin herääminen on entisestään lisännyt tarvetta nopeasti muuttaa talouden rakenteita ja toiminnan lähtökohtia. Mutta miten rakentaa aidosti kestävää taloutta?  

Kestävä talousjärjestelmä on osuustoiminnallinen 

Osuuskunta on ihmisten – ei pääomien – yhteenliittymä. Näin on tavattu sanoa. Osuuskunta on olemassa siis jäseniään varten. Osuustoiminnallinen yritysmuoto on parhaimmillaan kestävä ja inklusiivinen yritysmalli. Talousjärjestelmän jälleenrakentamisessa ei kuitenkaan riitä, että näperrellään yritysmuodon kanssa. Nyt ei puhuta vain siitä, että käytetään osuuskuntia osallistamisen välineenä ja työkaluna työttömien työllistämisessä, kuten 1990-luvun alussa 

Erilainen tapa tehdä vaatii uudenlaista tapaa ajatella. Osuustoiminnallinen tapa ajatella tarkoittaa, että asetetaan ihmiset ja heidän hyvinvointinsa keskiöön, katsotaan asioita laajalla perspektiivillä. Osuustoiminnalla on kansainvälisesti määritellyt yhteiset arvot: omatoimisuus, omavastuisuus, demokratia, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja solidaarisuusLisäksi osuustoiminta uskoo rehellisyyden, avoimuuden, yhteiskunnallisen vastuun ja muista ihmisistä välittämisen eettisiin arvoihin. Tulevaisuuden talousjärjestelmä on rakennettava näille arvoille. Tulevaisuuden kestävän talousjärjestelmän on siis oltava osuustoiminnallinen.  

Yhteisötalous laajemmin ja muut yhteiskunnalliset yritykset ovat tärkeässä asemassa kestävän talouden rakentamisessa. Kyse ei ole niinkään yritysmuodosta kuin ajattelutavasta, osuustoiminta-aatteesta. 

Osuustoiminta ei ole radikaali ratkaisu 

Moni varmasti toivoisi koko järjestelmän räjäyttävää vallankumousta, jossa asiat laitetaan kokonaan uusiksi. Osuustoiminta-aate ei ole tällainen ratkaisu. Osuustoiminta on länsimaisen markkinatalouden kontekstissa ja sen lainalaisuuksien alle syntynyt liike. Emme halua räjäyttää järjestelmää vaan uudistaa talouden kestäväksiOsuustoiminta on samaan aikaan tuttu, mutta kuitenkin täysin erilainen tapa lähestyä markkinataloutta. Kolmanneksi tieksikin kutsuttu. 

Nyt on osuustoiminnan ja yhteisötalouden kuningashetki nousta näkyvästi esiin ja olla johtamassa suomalaista yhteiskuntaa kohti kestävää taloutta! 

Hanna Muukka
Kirjoittaja on Osuustoimintakeskus Pellervon vastuullisuusasiantuntija

Jaa artikkeli

Lue myös

Emme tiedä miten vastuullista osuustoiminta on

Osuuskunnista puhutaan arvopohjaisina yrityksinä, jotka tuottavat kestävää hyötyä jäsenilleen. Ne ovat merkittäviä alueellisen elinvoiman lisääjiä; työllistävät ja investoivat Suomeen. monet suuret osuuskunnat ovat vastuullisuudessa edelläkävijöitä ja brändivertailussa yritysten brändit menestyvät. Mutta mikä tästä liittyy osuustoiminnalliseen yritysmuotoon? Mitkä ovat niitä vain osuuskunnille ominaisia piirteitä, jotka erottavat ne muista yritysmuodoista? Onko sellaisia? Näistä teemoista keskusteltiin Pellervolla 13.syyskuuta osuustoimintayritysten vastuullisuudesta ja viestinnästä vastaavien kanssa.

Ajattelenko isosti vai pienesti?

Kulttuuriosuuskunnan työntekijä pohtii sijaintiaan tulevaisuuden yhteiskunnassa ja kestävässä kehityksessä. Onko osuuskunnassa työskentely omien arvojen mukaista työtä ja onko kestävä kehitys sisäänrakennettu osuuskunnan toimintamalliin?

Mikä merkitys demokratialla oikeastaan edes on – yhteiskunnassa tai osuuskunnassa?

Demokratiaa ajatellaan usein lähinnä välineenä. Se on menettelytapa, jolla saadaan kansan tai ainakin enemmistön tahto selville ja parhaassa tapauksessa toteutettua. Huono systeemi, mutta ei olla parempaakaan keksitty, kuten tavataan sanoa. Todellisuudessa demokratia pitää sisällään jotain paljon syvällisempää osallisuuden tunteesta yhteisöllisyyteen. Sellaista mikä on ehkä unohdettu myös demokratiakouluiksi aikoinaan kutsutuissa osuuskunnissa.

Yhteisöexit – Mitä jos perustajat myisivät alustansa käyttäjille?

Maailmalla on esimerkkejä yrityksistä, joiden valtava menestys on tapahtunut asiakasomisteiseksi muuttumisen myötä. Voi olla että ilmiö yleistyy. Ajatuksen ympärille onkin muodostunut muutama vuosi sitten käynnistynyt “yhteisöexit” (exit to community) liike joka pyrkii tekemään tämänkaltaisista omistajanvaihdoksista suositumpia, etenkin teknologiayhtiöiden perustajien parissa. Sen lisäksi että yhteisöexit voisi olla ratkaisu moniin teknologiayhtiöiden ongelmiin, jotka kumpuavat niiden perinteisesti osakeyhtiömuotoisesta omistusmallista, se voisi myös ratkaista haasteita, jotka liittyvät osuuskuntamuotoisten yhtiöiden perustamiseen toimialoille, joilla ne ovat perinteisesti olleet harvinaisia.