Kestävän talouden rakentaminen vaatii osuustoiminnallista ajattelua

Näyttäisi siltä, että vihdoin talouden tuulet ovat kääntymässä. On herätty siihen, että voiton maksimointi ei voi olla vastuullisen ja kestävän yrityksen ainoa ja ensisijainen päämäärä. Osuustoimintaliikkeellehän tässä ei ole mitään uutta, samalla reseptillä on menty jo lähes 200 vuotta.  

Kyse ei ole kuitenkaan vain yritysten tavoitteiden muutostarpeesta vaan laajemmasta talousjärjestelmän uudistamisesta. Vuoden 2008 finanssikriisistä lähtien on alkanut yleistyä näkemys siitä, että kapitalismi ja liberaali markkinatalous sellaisena, kun ne tällä hetkellä ovat eivät kykene viemään maailmaa kohti kestävää tulevaisuutta.  

Korona ja ilmastokriisiin herääminen on entisestään lisännyt tarvetta nopeasti muuttaa talouden rakenteita ja toiminnan lähtökohtia. Mutta miten rakentaa aidosti kestävää taloutta?  

Kestävä talousjärjestelmä on osuustoiminnallinen 

Osuuskunta on ihmisten – ei pääomien – yhteenliittymä. Näin on tavattu sanoa. Osuuskunta on olemassa siis jäseniään varten. Osuustoiminnallinen yritysmuoto on parhaimmillaan kestävä ja inklusiivinen yritysmalli. Talousjärjestelmän jälleenrakentamisessa ei kuitenkaan riitä, että näperrellään yritysmuodon kanssa. Nyt ei puhuta vain siitä, että käytetään osuuskuntia osallistamisen välineenä ja työkaluna työttömien työllistämisessä, kuten 1990-luvun alussa 

Erilainen tapa tehdä vaatii uudenlaista tapaa ajatella. Osuustoiminnallinen tapa ajatella tarkoittaa, että asetetaan ihmiset ja heidän hyvinvointinsa keskiöön, katsotaan asioita laajalla perspektiivillä. Osuustoiminnalla on kansainvälisesti määritellyt yhteiset arvot: omatoimisuus, omavastuisuus, demokratia, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja solidaarisuusLisäksi osuustoiminta uskoo rehellisyyden, avoimuuden, yhteiskunnallisen vastuun ja muista ihmisistä välittämisen eettisiin arvoihin. Tulevaisuuden talousjärjestelmä on rakennettava näille arvoille. Tulevaisuuden kestävän talousjärjestelmän on siis oltava osuustoiminnallinen.  

Yhteisötalous laajemmin ja muut yhteiskunnalliset yritykset ovat tärkeässä asemassa kestävän talouden rakentamisessa. Kyse ei ole niinkään yritysmuodosta kuin ajattelutavasta, osuustoiminta-aatteesta. 

Osuustoiminta ei ole radikaali ratkaisu 

Moni varmasti toivoisi koko järjestelmän räjäyttävää vallankumousta, jossa asiat laitetaan kokonaan uusiksi. Osuustoiminta-aate ei ole tällainen ratkaisu. Osuustoiminta on länsimaisen markkinatalouden kontekstissa ja sen lainalaisuuksien alle syntynyt liike. Emme halua räjäyttää järjestelmää vaan uudistaa talouden kestäväksiOsuustoiminta on samaan aikaan tuttu, mutta kuitenkin täysin erilainen tapa lähestyä markkinataloutta. Kolmanneksi tieksikin kutsuttu. 

Nyt on osuustoiminnan ja yhteisötalouden kuningashetki nousta näkyvästi esiin ja olla johtamassa suomalaista yhteiskuntaa kohti kestävää taloutta! 

Hanna Muukka
Kirjoittaja on Osuustoimintakeskus Pellervon vastuullisuusasiantuntija

Jaa artikkeli

Lue myös

Yhteisöexit – Mitä jos perustajat myisivät alustansa käyttäjille?

Maailmalla on esimerkkejä yrityksistä, joiden valtava menestys on tapahtunut asiakasomisteiseksi muuttumisen myötä. Voi olla että ilmiö yleistyy. Ajatuksen ympärille onkin muodostunut muutama vuosi sitten käynnistynyt “yhteisöexit” (exit to community) liike joka pyrkii tekemään tämänkaltaisista omistajanvaihdoksista suositumpia, etenkin teknologiayhtiöiden perustajien parissa. Sen lisäksi että yhteisöexit voisi olla ratkaisu moniin teknologiayhtiöiden ongelmiin, jotka kumpuavat niiden perinteisesti osakeyhtiömuotoisesta omistusmallista, se voisi myös ratkaista haasteita, jotka liittyvät osuuskuntamuotoisten yhtiöiden perustamiseen toimialoille, joilla ne ovat perinteisesti olleet harvinaisia.

Vastuullisen osuustoimintayrityksen tulisi edistää kunnianhimoista yritysvastuulainsäädäntöä

Yritysten win-win strategat, joiden ajatellaan luovan sekä voittoa omistajille että samalla ratkaisevan ekologisia ja sosiaalisia ongelmia, on pitkälti osoittautuneet toimimattomiksi. Vastuullinen toiminta ei aina ole taloudellisesti kannattavaa. Tämä korostaa lainsäädännön merkitystä. Vastuullisten osuustoiminnallisten yritysten olisikin hyvä nähdä itsensä myös poliittisina toimijoina, jotka osallistuvat kestävyysongelmien ratkaisuun myös lainsäädäntöön vaikuttamalla.

Yritysten luotava nyt strategioita, joilla ei tähdätä jatkuvaan kasvuun

Yhteiskunnallisessa keskustelussa on alettu yhä laajemmin keskustella siitä, miten jatkuva kasvu ei ole enää mahdollista yrityksillekään. Uudehko ajattelutapa on nDegrowth-talous, josta on käytetty suomennoksia kuten kohtuutalous, ei-kasvu tai negatiivinen kasvu. Se tarkoittaa vapaaehtoista talouden koon rajoittamista, ympäristön ja luonnonvarojen talouskasvulle asettamien rajojen tunnistamista ja pyrkimystä pois sokeasta uskosta talouskasvun ja hyvinvoinnin yhteyteen. 

Tietosuoja-asetusten hallintakeskus

Sivuston evästeet

Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja, joita verkkosivustot tallentavat tietokoneellesi tai mobiililaitteellesi, kun käyt sivustolla. Evästeet tallentavat erilaisia tietoja laitteestasi; esimerkiksi selaimen kielen, laitteen sijainnin ja tekniset ominaisuudet.

Evästeitä ei käytetä henkilöllisyyden tunnistamiseen, evästeitä käytetään ainoastaan edellä kuvattuun tarkoitukseen.

PHPSESSID, wordpress_test_cookie, tk_tc, tk_ai, gdpr[consent_types], gdpr[allowed_cookies]

Google Analytics -evästeet

Käytämme Google Analytics -ohjelmaa kerätäksemme tietoja siitä, miten sivustoa käytetään ja miten voimme parhaiten tarjota käyttäjille heidän tarvitsemiaan tietoja.

_ga, _gid
_ga, _gid