Ei – tämä ei liity sukupuoli- ja ikäjakaumiin, se olkoon jonkun toisen blogin aihe. Vaan siihen minkä vastuualueiden johtajat on yleensä nostettu johtoryhmätasolle. Arvatkaapa, kuinka monessa yrityksessä vastuullisuusjohtaja istuu johtoryhmässä?
Onko johtoryhmässä tarpeeksi kestävyysosaamista?
Jos vilkaisee minkä tahansa suuremman yrityksen vastuullisuusraportteja, voi sieltä lukea, miten ”vastuullisuustyötä viedään eteenpäin aiempaakin johdonmukaisemmaksi, tavoitteellisemmaksi ja läpinäkyvämmäksi”, ”vastuullisuustyö on keskeisessä roolissa yhtiön ylimmän johdon agendalla”, ”olemme nostaneet vastuullisuuden uudella tavalla toimintamme ytimeen” tai ”toimintaympäristön murrokset haastavat meidät nostamaan vastuullisuuden strategisemmalle tasolle.”
Kun tähän perään pohditaan johtoryhmän tehtäviä, lukeutuu niihin muun muassa strategisten suunnitelmien laadinta ja jalkauttaminen, merkittävien hankkeiden ja organisatoristen muutosten valmistelu sekä pääjohtajan tai toimitusjohtajan tukeminen toiminnan suunnittelussa ja operatiivisessa johtamisessa. Tässä porukassa siis keskustellaan ja tehdään päätökset suurista linjoista ja toiminnan kehittämisestä eli juuri sellaisista merkittävistä asioista kuin kestävyys ja vastuullisuus.
Onko sillä siis merkitystä, onko vastuullisuus- ja kestävyyskysymyksiä parhaiten hallitseva henkilö mukana tässä porukassa?
Millaisia ovat osuustoimintayritysten johtoryhmät?
Kahdeksan suurimman osuustoimintayrityksen (konserni)johtoryhmiin kuuluu toimitusjohtajan tai pääjohtajan lisäksi 5-8 henkeä. Nämä ovat yleensä eri liiketoiminta-alueiden (maa)johtajia, henkilöstö-, talous-, lakiasiain- ja strategiajohtajia. Lisäksi viestintäjohtaja on usein johtoryhmässä ja monella on myös digiin, teknologiaan ja/tai kehittämiseen liittyvä johtaja. Kaikki tärkeitä vastuualueita, mutta onko tässä porukassa paras tieto ja osaaminen vastuullisuuden strategiseen kehittämiseen?
Vain Valion, Tradekan ja Atrian vastuullisuusjohtajat ovat osa johtoryhmää. Metsä Groupilla, LähiTapiolalla, HKScanilta ja OP:lla on vielä petrattavaa. OP:n viestintä- ja vastuullisuusjohtaja on kyllä osa muuta ylintä johtoa, mutta ei siis konsernijohtoryhmässä.
SOK:ssa on menossa organisaation uudistamisvaihe ja vastuullisuusjohtaja toimii tällä hetkellä Markkinointi, viestintä ja vastuullisuus -kokonaisuuden vt. johtajana johtoryhmässä, kunnes uusi viestintäjohtaja palkataan. Vaikka vastuullisuus siis on johtoryhmän agendalla, siitä vastaa usein viestintäjohtaja. Mistä tämä kertoo?
Miksi vastuullisuus on usein osa viestintää?
Niin. Usein vastuullisuusasioista vastaavat johtajat ovat titteliltään viestintä- ja vastuullisuusjohtajia tai nykyään näkee yhä useammin myös vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtajia. Mitä tästä pitäisi tulkita? Että vastuullisuus on kaikista juhlapuheista huolimatta kuitenkin enemmän brändiä, viestintää ja suhteita? Jotain mikä on enemmän osa strategian jalkauttamista, ei niinkään sen laatimista? Tämäkin on sen verran laaja aihe, että täytynee kirjoittaa aiheesta oma bloginsa.
Mutta kysyn tässä kuitenkin, koska nähdään ensimmäinen vastuullisuus- ja strategiajohtaja?
Onko muissa yrityksissä paremmin?
Perheyrityksistä Pauligilla ja Fazerilla johtoryhmään kuuluu vastuullisuus – niin tai siis -viestintä- ja vastuullisuusjohtajat. Myös Keskon johtoryhmässä on vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja. Sen sijaan perinteisemmällä johtoryhmäkattauksella menevät mm. Fiskars, UPM-Kymmene, Elisa, Alko, Berner ja Finnair.
Mielenkiintoisen esimerkin antaa Stora Enso, jonka johtoryhmään kuuluu peräti 15 jäsentä, joista yhden vastuulla on tietenkin yritysvastuu. Pienempi johtoryhmä on ehkä ketterämpi, mutta jos koon kasvattaminen on ainoa keino varmistaa, että vastuullisuus tulee aidosti yrityksen tekemisen ytimeen, sitä kannattanee harkita.
”I calls them like I sees them”
Täytyy myöntää, että aina ei ole ihan helppo löytää ja päätellä isojen korporaatioiden nettisivuilta, millainen organisaatiorakenne niillä käytännössä on. Kuka vastaa lopulta ja mistä. Ehkä vastuullisuus on oikeasti tekemisen ytimessä, ja se mitä titteleitä sattuu milloinkin johtoryhmässä istumaan, ei ole niin merkittävää. Minähän katson asiaa täysin ulkopuolelta. En ole koskaan ollut näissä mainituissa yrityksissä töissä.
Mutta kuten sanonta kuuluu, ei se miten asiat ovat, vaan miltä ne näyttää. Ja ulkopuolelta katsottuna näyttää siltä, että monessa yrityksessä vastuullisuus- ja kestävyystyön nostaminen aidosti strategiselle tasolle on vielä kesken.
Kokonaan oma aiheensa onkin sitten näiden yritysten hallitusten ja/tai hallintoneuvostojen vastuullisuus- ja kestävyysosaaminen. Siellähän ne suuret strategiset päätökset tehdään.
Hanna Muukka
Kirjoittaja on Osuustoimintakeskus Pellervon vastuullisuusasiantuntija