Mitä johtoryhmän koostumus kertoo yrityksen vastuullisuudesta?

Ei – tämä ei liity sukupuoli- ja ikäjakaumiin, se olkoon jonkun toisen blogin aihe. Vaan siihen minkä vastuualueiden johtajat on yleensä nostettu johtoryhmätasolle. Arvatkaapa, kuinka monessa yrityksessä vastuullisuusjohtaja istuu johtoryhmässä?

Onko johtoryhmässä tarpeeksi kestävyysosaamista?

Jos vilkaisee minkä tahansa suuremman yrityksen vastuullisuusraportteja, voi sieltä lukea, miten ”vastuullisuustyötä viedään eteenpäin aiempaakin johdonmukaisemmaksi, tavoitteellisemmaksi ja läpinäkyvämmäksi”, ”vastuullisuustyö on keskeisessä roolissa yhtiön ylimmän johdon agendalla”, ”olemme nostaneet vastuullisuuden uudella tavalla toimintamme ytimeen” tai ”toimintaympäristön murrokset haastavat meidät nostamaan vastuullisuuden strategisemmalle tasolle.”

Kun tähän perään pohditaan johtoryhmän tehtäviä, lukeutuu niihin muun muassa strategisten suunnitelmien laadinta ja jalkauttaminen, merkittävien hankkeiden ja organisatoristen muutosten valmistelu sekä pääjohtajan tai toimitusjohtajan tukeminen toiminnan suunnittelussa ja operatiivisessa johtamisessa. Tässä porukassa siis keskustellaan ja tehdään päätökset suurista linjoista ja toiminnan kehittämisestä eli juuri sellaisista merkittävistä asioista kuin kestävyys ja vastuullisuus.

Onko sillä siis merkitystä, onko vastuullisuus- ja kestävyyskysymyksiä parhaiten hallitseva henkilö mukana tässä porukassa?

Millaisia ovat osuustoimintayritysten johtoryhmät?

Kahdeksan suurimman osuustoimintayrityksen (konserni)johtoryhmiin kuuluu toimitusjohtajan tai pääjohtajan lisäksi 5-8 henkeä. Nämä ovat yleensä eri liiketoiminta-alueiden (maa)johtajia, henkilöstö-, talous-, lakiasiain- ja strategiajohtajia. Lisäksi viestintäjohtaja on usein johtoryhmässä ja monella on myös digiin, teknologiaan ja/tai kehittämiseen liittyvä johtaja. Kaikki tärkeitä vastuualueita, mutta onko tässä porukassa paras tieto ja osaaminen vastuullisuuden strategiseen kehittämiseen?

Vain Valion, Tradekan ja Atrian vastuullisuusjohtajat ovat osa johtoryhmää. Metsä Groupilla, LähiTapiolalla, HKScanilta ja OP:lla on vielä petrattavaa. OP:n viestintä- ja vastuullisuusjohtaja on kyllä osa muuta ylintä johtoa, mutta ei siis konsernijohtoryhmässä.

SOK:ssa on menossa organisaation uudistamisvaihe ja vastuullisuusjohtaja toimii tällä hetkellä Markkinointi, viestintä ja vastuullisuus -kokonaisuuden vt. johtajana johtoryhmässä, kunnes uusi viestintäjohtaja palkataan. Vaikka vastuullisuus siis on johtoryhmän agendalla, siitä vastaa usein viestintäjohtaja. Mistä tämä kertoo?

Miksi vastuullisuus on usein osa viestintää?

Niin. Usein vastuullisuusasioista vastaavat johtajat ovat titteliltään viestintä- ja vastuullisuusjohtajia tai nykyään näkee yhä useammin myös vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtajia. Mitä tästä pitäisi tulkita? Että vastuullisuus on kaikista juhlapuheista huolimatta kuitenkin enemmän brändiä, viestintää ja suhteita? Jotain mikä on enemmän osa strategian jalkauttamista, ei niinkään sen laatimista? Tämäkin on sen verran laaja aihe, että täytynee kirjoittaa aiheesta oma bloginsa.

Mutta kysyn tässä kuitenkin, koska nähdään ensimmäinen vastuullisuus- ja strategiajohtaja?

Onko muissa yrityksissä paremmin?

Perheyrityksistä Pauligilla ja Fazerilla johtoryhmään kuuluu vastuullisuus – niin tai siis -viestintä- ja vastuullisuusjohtajat. Myös Keskon johtoryhmässä on vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja.  Sen sijaan perinteisemmällä johtoryhmäkattauksella menevät mm. Fiskars, UPM-Kymmene, Elisa, Alko, Berner ja Finnair.

Mielenkiintoisen esimerkin antaa Stora Enso, jonka johtoryhmään kuuluu peräti 15 jäsentä, joista yhden vastuulla on tietenkin yritysvastuu. Pienempi johtoryhmä on ehkä ketterämpi, mutta jos koon kasvattaminen on ainoa keino varmistaa, että vastuullisuus tulee aidosti yrityksen tekemisen ytimeen, sitä kannattanee harkita.

”I calls them like I sees them”

Täytyy myöntää, että aina ei ole ihan helppo löytää ja päätellä isojen korporaatioiden nettisivuilta, millainen organisaatiorakenne niillä käytännössä on. Kuka vastaa lopulta ja mistä. Ehkä vastuullisuus on oikeasti tekemisen ytimessä, ja se mitä titteleitä sattuu milloinkin johtoryhmässä istumaan, ei ole niin merkittävää. Minähän katson asiaa täysin ulkopuolelta. En ole koskaan ollut näissä mainituissa yrityksissä töissä.

Mutta kuten sanonta kuuluu, ei se miten asiat ovat, vaan miltä ne näyttää. Ja ulkopuolelta katsottuna näyttää siltä, että monessa yrityksessä vastuullisuus- ja kestävyystyön nostaminen aidosti strategiselle tasolle on vielä kesken.

Kokonaan oma aiheensa onkin sitten näiden yritysten hallitusten ja/tai hallintoneuvostojen vastuullisuus- ja kestävyysosaaminen. Siellähän ne suuret strategiset päätökset tehdään.

Hanna Muukka
Kirjoittaja on Osuustoimintakeskus Pellervon vastuullisuusasiantuntija

Jaa artikkeli

Lue myös

Ajattelenko isosti vai pienesti?

Kulttuuriosuuskunnan työntekijä pohtii sijaintiaan tulevaisuuden yhteiskunnassa ja kestävässä kehityksessä. Onko osuuskunnassa työskentely omien arvojen mukaista työtä ja onko kestävä kehitys sisäänrakennettu osuuskunnan toimintamalliin?

Mikä merkitys demokratialla oikeastaan edes on – yhteiskunnassa tai osuuskunnassa?

Demokratiaa ajatellaan usein lähinnä välineenä. Se on menettelytapa, jolla saadaan kansan tai ainakin enemmistön tahto selville ja parhaassa tapauksessa toteutettua. Huono systeemi, mutta ei olla parempaakaan keksitty, kuten tavataan sanoa. Todellisuudessa demokratia pitää sisällään jotain paljon syvällisempää osallisuuden tunteesta yhteisöllisyyteen. Sellaista mikä on ehkä unohdettu myös demokratiakouluiksi aikoinaan kutsutuissa osuuskunnissa.

Yhteisöexit – Mitä jos perustajat myisivät alustansa käyttäjille?

Maailmalla on esimerkkejä yrityksistä, joiden valtava menestys on tapahtunut asiakasomisteiseksi muuttumisen myötä. Voi olla että ilmiö yleistyy. Ajatuksen ympärille onkin muodostunut muutama vuosi sitten käynnistynyt “yhteisöexit” (exit to community) liike joka pyrkii tekemään tämänkaltaisista omistajanvaihdoksista suositumpia, etenkin teknologiayhtiöiden perustajien parissa. Sen lisäksi että yhteisöexit voisi olla ratkaisu moniin teknologiayhtiöiden ongelmiin, jotka kumpuavat niiden perinteisesti osakeyhtiömuotoisesta omistusmallista, se voisi myös ratkaista haasteita, jotka liittyvät osuuskuntamuotoisten yhtiöiden perustamiseen toimialoille, joilla ne ovat perinteisesti olleet harvinaisia.

Vastuullisen osuustoimintayrityksen tulisi edistää kunnianhimoista yritysvastuulainsäädäntöä

Yritysten win-win strategat, joiden ajatellaan luovan sekä voittoa omistajille että samalla ratkaisevan ekologisia ja sosiaalisia ongelmia, on pitkälti osoittautuneet toimimattomiksi. Vastuullinen toiminta ei aina ole taloudellisesti kannattavaa. Tämä korostaa lainsäädännön merkitystä. Vastuullisten osuustoiminnallisten yritysten olisikin hyvä nähdä itsensä myös poliittisina toimijoina, jotka osallistuvat kestävyysongelmien ratkaisuun myös lainsäädäntöön vaikuttamalla.