Asiantuntijoiden varoittaessa tekoälyn aiheuttamista vaaroista Eurooppa osuuskuntana pian perustettava Cosy AI pyrkisi luomaan tekoälyn omistukselle, kehitykselle ja käytölle osuuskuntamallin. Kansainvälisinen verkkojulkaisu Co-op Newsin toimittaja Miles Hadfield kirjoitti aiheesta.
Uudet teknologia-aallot ovat historian saatossa muuttaneet yhteiskuntaamme syvällisellä ja usein ennalta arvaamattomalla tavalla. 1800-luvun rautatiebuumin, 1900-luvun polttomoottoriauton leviämisen ja 2000-luvun vaihteen internet-vallankumouksen tapauksissa, nämä teknologiat olivat huonosti säänneltyjä ja taloudellisten spekulanttien ajamia. Muutokset usein karkasivat käsistä ja aiheuttivat levottomuutta. Tekoälyn nousu uhkaa muuttaa sivilisaatiotamme tavalla, joka on mullistava verrattuna edeltäjiinsä. Riskit massatyöttömyyteen, yritysten epäonnistumisiin, verkkobottien ja syväväärennösten käyttöön demokraattisten prosessien horjuttamiseksi sekä mahdollisuus rikollisten väärinkäytöksiin ovat suuria.
Maaliskuussa 2023 ryhmä asiantuntijoita jopa allekirjoitti avoimen kirjeen maailman hallituksille vaatien välitöntä, vähintään kuuden kuukauden mittaiseksi suunniteltua taukoa kaikelta GPT-4 ja sitä tehokkaampien tekoälyjärjestelmien koulutukselta. He varoittivat: ”Edistynyt tekoäly voisi merkitä syvällistä muutosta maailman historiassa, ja sen suunnittelu ja hallinta olisi toteutettava asianmukaisella huolella ja resursseilla. Valitettavasti tällaista suunnittelua ja hallintaa ei tapahdu, vaikka viime kuukausina tekoälylaboratoriot ovatkin ajautuneet hallitsemattomaan kilpailuun kehittääkseen ja ottaakseen käyttöön entistä tehokkaampia digitaalisia malleja, joita kukaan – edes niiden luojat – eivät voi ymmärtää, ennustaa tai luotettavasti hallita.”
Kaksi kuukautta myöhemmin toinen ryhmä, jossa oli myös mukana osa ensimmäisen kirjeen allekirjoittajista, antoi julistuksen, jonka mukaan ”tekoälyn aiheuttaman riskin lieventäminen tulisi olla globaali prioriteetti yhdessä muiden yhteiskunnan laajuisten riskien, kuten pandemioiden ja ydinaseiden, kanssa.”
On selvää, että tekoäly tuo myös valtavia etuja vapauttamalla työntekijät rutiinitehtävistä ja edistämällä innovaatioita esimerkiksi lääketieteen ja ilmastotieteen aloilla. Voiko osuuskuntien edistämä demokraattinen omistusmalli auttaa välttämään menneiden teknologiavallankumousten virheet, halliten tekoälyn synnyttämät vaarat ja hyödyntäen sen etuja?
Esittelyssä Cosy AI
Yksi tällä alalla toimivista osuuskuntaprojekteista on Cosy AI, ”hanke luoda osuuskuntamalli tekoälyn omistamista, kehittämistä ja käyttöä varten, johon voi luottaa”.
Hyödyntäen alustaosuuskuntaliikkeen käytäntöjä, se on rakentamassa koalitiota organisaatioista, yrityksistä ja yksilöistä, jotka ovat kiinnostuneita yhteistyöstä.
Cosy AI etsii ”laajaa joukkoa osuustoiminnan ammattilaisia, yhteisörakentajia, organisaatiosuunnittelijoita sekä tekoälyasiantuntijoita, tutkijoita, ohjelmistokehittäjiä ja muita, jotka jakavat syvän huolen turvallisesta ja vilpittömän hyödyllisestä tekoälyteknologian käytöstä”. Mukana koalition kumppaneina ovat jo Platform21 (pääkumppani), Platform Coops Lab (valvontakumppani), DisCO.coop (valvontakumppani), DataUnion, CoopTech Hub, Transekt Agency, Greaterthan Collective, Sinnwerkstatt, Mindlab Institute, Startin’blox, Quriosity Studio, DeCiLo, Evolutesix ja Cosmos Co-op.
Projektin tavoitteina on kehittää yhteisiä standardeja turvalliseen tekoälyn käyttöön ja kehittämiseen, perustuen osuustoiminnalliseen ajatteluun sekä helpottamaan turvallisten tekoälytyökalujen saatavuutta – mukaan lukien omat sovellukset. Tavoitteena on luoda digitaalinen turvallinen tila, joka suojaa kaikkia jäseniä mahdollisilta paineilta, väärältä tiedolta, manipulaatiolta ja datan louhinnalta tekoälystä.
Ensimmäisenä askeleena se pyrkii rakentamaan CosyAI Suite -alustan turvallisista tekoälytyökaluista, jotka täyttävät yhteisesti määritellyt turvallisuusstandardit. Alusta on osuuskuntamuotoisesti omistettu ja tekijät saavat oikeudenmukaisen korvauksen. Alusta perustetaan Eurooppa-osuuskuntana (SCE), avoimella jäsenyydellä kaikille ympäri maailmaa – jonka jälkeen uusia osuuskuntia voidaan perustaa eri alueille.
Osuuskunta-yrittäjä Felix Weth johtaa projektia ja sanoo sen olevan vastaus siihen, miten ”tekoäly etenee niin nopeasti, ja mielestäni se todella muuttaa melko merkittävästi tapaa, jolla teemme liiketoimintaa”.
Osuuskunnat mukaan
Weth sanoo olevansa ”hieman järkyttynyt siitä, kuinka vaikeaa oli yhdistää osuuskuntia tällä teemalla, löytää yhteistä pohjaa”. Joillakin erikoistuneilla teknologiaosuuskunnilla oli positiivinen suhtautuminen, ja ”muutamilla aktiiveilla, jotka ovat omaksuneet web 3.0 -lohkoketju-kryptoteknologia-ajattelua”.
Hän oli myös pettynyt siihen, että aihe ei saanut enempää huomiota heinäkuussa Belgiassa pidetyssä Kansainvälisen osuustoimintaliitto ICA:n tutkimuskonferenssissa. ”Yleisvaikutelmani oli, että ihmiset olivat jonkin verran uteliaita ja avoimia, mutta kukaan ei ollut valmis ottamaan merkittäviä askelia teknologian käyttöönotossa ja sen selvittämisessä, mitä voimme yhdessä tehdä asian suhteen.”
”Joten nyt pieni yritykseni aloitti yhteisen tietotyökalun kehittämisen. Tutkimme samalla myös räätälöityjä tekoälyjärjestelmiä.” Cosy AI:lla on jo pilottiasiakas – freelancerien alustaosuuskunta Smart Germany. ”He ovat kiinnostuneita testaamaan tekoälyavustajaa omassa toiminnassaan, erityisesti asiakassuhteiden hoitamisessa. Heillä on melko monimutkaisia pyyntöjä jäseniltään, ja niitä voidaan osittain automatisoida.”
Weth uskoo, että osuustoimintaliikkeessä on paljon ”matalalla roikkuvia hedelmiä”. Näissä pienissä yrityksissä, jotka vasta alkavat digitalisoitua, on mahdollisuuksia parantaa sisäisiä prosesseja ja viestintää tekoälyn avulla.
AI-työkalut toimisivat ”nykyisen henkilöstön laajennuksena, jotta osa toistuvista tehtävistä voidaan ulkoistaa”. Työkalut voidaan opettaa osuuskunnan omalla datalla, ”joten voidaan välttää osa nykyisten oppimisen hallintajärjestelmien (LMS) puutteista, jotka usein harhailevat ja keksivät tietoa”.
Tällaiset sovellukset voivat vapauttaa taloudellisia resursseja pääomavajeesta kärsivissä osuuskunnissa, sallien ydintiimin jäsenten keskittyä asiantuntijatyöhön ja jättäen rutiinitehtävät kuten asiakassähköpostien lähetykset tekoälyn hoidettaviksi. Näin mahdollistaen tuottavan liiketoiminnan vähäisillä kustannuksilla.
”Jos osuuskunta on jo digitalisoitunut”, sanoo Weth, ”oman tekoälyn perustamisen kustannukset eivät itse asiassa ole niin suuret. 2 000–3 000 eurolla voi saada käytännössä erikoistuneen työntekijän, joka voi tehdä paljon työtä.”
Weth on myös kiinnostunut siitä, voivatko osuuskunnat tarjota laajempaa näkemystä, jotta tekoälyä voidaan käyttää turvallisesti ja vastuullisesti. Hän on vaikuttunut Yhdysvaltain kongressin ja EU:n toimista lainsäädännön kehittämisessa, mutta varoittaa, että tekoälyyn tehtyjen taloudellisten sijoitusten taso yhdistettynä laskentatehon parantumiseen johtaa sen kyvyn massiiviseen ja eksponentiaaliseen kasvuun.
Maailmaa pelastamassa
”Olemme nyt käännekohdassa, jossa on kysyttävä, pystymmekö hallitsemaan tätä kunnolla, niin politiikan kuin myös organisaatiomallien näkökulmasta. Uskon, että osuuskunnilla voi itse asiassa olla rooli tässä.” Hän viittaa tekoälytutkija Yoshua Bengion työhön. Bengion allekirjoitti kaksi maailmanlaajuista varoitusta tekoälyn uhista ja on myös ehdottanut demokraattisia rakenteita sen hallitsemiseksi. Bengion korostamia kysymyksiä ovat tekoälyn vaikutukset vähemmistöryhmiin.
”Nykyaikaiset tekoälyjärjestelmät on koulutettu suorittamaan tehtäviä tavalla, joka on yhdenmukainen havaittujen tietojen kanssa”, Bengio kirjoitti Democracy-lehdessä. ”Koska nämä tiedot usein heijastavat sosiaalisia ennakkoluuloja, järjestelmät voivat itse asiassa syrjiä jo valmiiksi syrjäytettyjä tai voimattomia ryhmiä.”
”Ongelmat ovat kaukana ratkaistuista, koska vähemmistöryhmät ovat heikosti edustettuina, kun tekoälytutkijat ja teollisuus kehittävät tekoälyjärjestelmiä. Eikä tällä hetkellä ole sääntelykehyksiä, jotka varmistavat ihmisoikeuksien toteutumisen.” Bengio korostaa myös uhkaa demokratialle itselleen varoittaen: ”Ilman sääntelyä valta ja vauraus keskittyvät muutamien yksilöiden, yritysten ja maiden käsiin tekoälytyökalujen kasvavan voiman ansiosta. Tällainen keskittyminen tapahtuu työntekijöiden, kuluttajien, markkinoiden tehokkuuden ja maailmanlaajuisen turvallisuuden kustannuksella. Siihen liittyy myös henkilötietojen käyttöä, jotka ihmiset antavat vapaaehtoisesti internetissä ymmärtämättä välttämättä tekemänsä päätöksen seurauksia. Äärimmäisessä tapauksessa muutamat yksilöt, jotka hallitsevat ylivertaisia tekoälyjärjestelmiä, kerryttäisivät valtaa, jollaista ei ole koskaan aiemmin nähty ihmiskunnan historiassa.”
Tämä on tekoälyn tahaton haitallinen puoli; Bengio varoittaa, että sitä voidaan myös käyttää tarkoitukselliseen vahinkoon – petoksiin, kyberhyökkäyksiin, vaalien vääristelyyn tai biologisen aseen käyttöön – tai se voisi itsessään muuttua hallitsemattomaksi, ehkä kehittämällä ”vahvan itsesäilytystavoitteen, mahdollisesti luoden olemassaolon uhan ihmiskunnalle”. Hän varoittaa, että sääntely voi vain osittain ratkaista tällaisia uhkia, koska sitä ei tasapuolisesti sovellettaisi kaikkialla maailmassa ja rikolliset eivät tietenkään lakeja noudata. Muita vastauksia voisi olla kansainvälinen yhteistyö, jossa kehitettään puolustavia tekoälyjärjestelmiä uhkaavia tekoälyjärjestelmiä vastaan.
Osuuskuntamalli osa ratkaisua
Bengio esittää, että tällaiset tutkimuslaitokset tulisi rahoittaa julkisin varoin, mutta niiden olisi oltava hallitusten ulkopuolisia ja voittoa tavoittelemattomia. Näin vältettäisiin ”eturistiriita kaupallisten tavoitteiden ja ihmiskunnan turvallisen puolustamisen tehtävän välillä” ja estettäisi myös hallituksia käyttämästä kehitystä omiin tarkoituksiinsa. ”Näille tutkimuslaitoksille on luotava asianmukainen hallintorakenne, jotta ne eivät joudu kaupallisten tai kansallisten etujen valtaan”, hän kirjoittaa – ja jos nämä laitokset tekisivät edistysaskelia turvallisilla ja hyödyllisillä sovelluksilla, ”kyvyt kehittää ja ottaa käyttöön näitä sovelluksia tulisi jakaa akatemian tai teollisuuden kanssa, niin että koko ihmiskunta hyötyisi”.
Wethille se kuulostaa siltä, että meillä voisi olla hyvä keskustelu siitä, mitä ääniä voimme tuoda osuuskuntakentältä – erityisesti alustaosuuskunnilta – tuolle pöydälle?
”Yhteistyölle on olemassa mahdollisuudet, kunhan meillä on vastuullisia hallituksia sekä osuuskuntamalli tutkimuslaitoksille ja jaetulle omistukselle. En halua mennä liian syvälle, mutta tuntuu, että yhteisöissä on myös todellinen potentiaali hyödyntää osaa sen kokemuksesta ja organisaatiotiedosta.” Tämä saattaa vaatia päättäjiltä enemmän avoimuutta demokraattisen omistuksen suhteen, Weth arvioi. ”On kuitenkin lähes yleinen yksimielisyys siitä, että suurten yritysten omistusmalli ei ole ihanteellinen tälle teknologialle.”
”Kaikki puhuvat tekoälyn ’asekilpailusta’ ja ’kultaryntäyksestä’ ja siitä, miten se johtaa huonoon lopputulokseen, joten tuntuu, että yhä useammat ovat yhtä mieltä tästä vaihtoehtoisesta tarpeesta. Ainakin on mietittävä, miten voimme asettaa osuuskunnat ainakin keskustelun osaksi. Ehkä ne eivät ole ratkaisu, koska asia on monimutkainen, kun tulee huomioida geopoliittiset näkökohdat ja kysymys laitekehityksestä ja siitä, kuka omistaa GPU: t.”
Weth suuntaa katseensa marraskuun 2023 lopussa järjestettävään alustaosuuskuntakonferenssiin Keralassa, Intiassa, ”seuraavana askeleena on osallistaa enemmän ihmisiä Cosy AI:hin ja löytää tapa perustaa ydinryhmä ja löytää oikeat kumppanit”. Hänen tarkoituksensa on aina ollut osuuskuntien yhteinen ponnistus ”ei vain minun vakuuttamistani muille ihmisille”. Keskustelut ovat tuoneet ”joitakin mielenkiintoisia polkuja eteenpäin, ja seuraava vaihe on laajentaa koalitiota, jotta mukaan saataisiin enemmän osuuskuntajäseniä. Tekoälyasiantuntijoihin emme vielä ole ottaneet yhteyttä. Haluan vahvan pohjan osuuskuntamaailmasta ennen yhteydenottoa asiantuntijoihin.”
”Uskon, että konferenssi Intiassa on hyvä tilaisuus. Ja kun meillä on ryhmä kasassa, olen edelleen vakuuttunut, että Eurooppa-osuuskunta voi olla hyvä organisoitumismuoto. Yksi tavoite on kerätä pääomaa Cosyn omien tietokeskusten rakentamiseksi. ”Lyhyellä aikavälillä se voisi olla tietojen keräämistä ja yhdistämistä osuuskunnille ja muiden organisaatioille, jotka haluavat luotettavia kumppaneita pikemminkin kuin huipputeknologian kehittämistä tai tekoälyn koulutusta.”
”Emme siis ole tutkimuksen kärjessä, mutta voimme ainakin sovellusten osalta tarjota parempia työkaluja, kun meillä on selvä omistusrakenne ja tietoturva.”
Seuraava sukupolvi
Weth uskoo, että osuustoimintaliike voisi näin myös löytää ratkaisun siihen, miten houkutella nuorempia jäseniä. ”Saksassa monet osuuskunnat kysyvät, miten voisimme tavoittaa nuorempia ihmisiä? Jos he voisivat omaksua uutta teknologiaa tähän tarkoitukseen, se voisi itse asiassa olla mielenkiintoinen suunta. Joten tuntuu siltä, että tässä on todella suuri potentiaali.”
”Uskon myös, että yhteisöllisyys tulee olemaan tulevaisuudessa paljon tärkeämpää. Ottaen huomioon epävarmuuden, jonka kaikki tämä tekoälysisältö aiheuttaa – luodut videot, syväfeikit jne. – uskon, että henkilökohtaisten yhteyksien arvo nousee. Ajatus siitä, että ’jos tunnen jonkun henkilökohtaisesti, luotan häneen’. Uskon, että osuuskunnat voisivat hyödyntää jo rakentamiaan yhteisöjä ja infrastruktuuria.” Weth uskoo, että tällainen orgaaninen vetovoima voisi tarjota valtavan potentiaalin seuraavalle osuuskuntien kasvusukupolvelle. ”Osuuskunnat ovat olemassa olevia ihmisverkostoja. Ne ovat jäsenyhteisöjä eivätkä vain yrityksiä asiakkaineen. Tämä voi myös olla kiinnostavaa nuorille; yhteisön rakentamista ja live-tapahtumia.”
”Vaikka se ei ole tekoälyä eikä digitaalista, uskon, että se on itse asiassa hyvä täydentävä strategia yhdistää elävän elämän yhteisön rakentaminen tekoälytyökalujen omaksumiseen. Ei olla näiden teknologioiden alaisena, vaan pikemminkin, luoda strategia niiden hyödyntämiseen.
”Meillä oli pieni osuuskuntakonferenssi täällä Saksassa ja joku kutsui sitä ’luottamuksen saariksi’. Uskon, että osuuskunnat voivat olla tällaisia luottamuksen saaria.”
Miles Hadfield
Artikkeli on julkaistu englanninkielellä Co-op News -verkkolehdessä 7.11.2023
Co-op News on kansainvälinen verkkojulkaisu ja kuukausittain ilmestyvä lehti. Se on perustettu Iso-Britanniassa vuonna 1871 ja sitä julkaisee osuuskunta Co-operative Press Ltd.