LAPSUUS JA OPISKELUAIKA
|
Perhe
Hannes oli pienikokoinen lapsi, yksitotinen ja vakava ”vanha herra”, mutta kuitenkin jo pikkupojasta lähtien mukana maataloustöissä, etenkin heinänteossa. Ratsastuksesta hän piti erityisesti.
Hannes syntyi Kemijärvellä huhtikuussa 1864, mutta perhe muutti jo pian Kajaaniin.
Isänpuolen suku oli saksalaisia käsityöläisiä, joiden taiteelliset ja boheemit taipumukset periytyivät selvästi myös Hannekselle. Äiti-Laura oli hyvä, herkkä ja vakavasti uskonnollinen ja suvun puolella oli paljon kirkkoherroja. Perheen kotikieli oli ruotsi ja perhe eli sen takia Kajaanissa melko eristäytyneesti. Koti oli aika ajoin raskasmielinen.
Isä-Ferdinand oli tunnollinen virkamies, uskollinen valtion palvelija, älykäs ja huumorintajuinenkin, mutta välillä kipenöivän kiukkuinen. Hän oli, kuten Hanneskin myöhemmin, suorapuheinen ja tarkka työssään sekä raha-asioissa, mutta erittäin pidetty. Isällä oli vahva isänmaallisuuden henki, vaikka hän oli vasta toisen polven suomalainen. Isä-Gebhard toimi myös Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.
Sekä Hanneksen lapsuuden perhe että oma perhe myöhemmin olivat selvästi kesäihmisiä ja viihtyivät ulkoilmassa. Hannes oli luonnonpalvoja, hän ihaili erämaita ja piti hiihtämisestä ja luistelusta.
Koulunkäynti
Hannes oli alaluokilla keskitason oppilas, mutta ylemmällä luokalla parhaimpien joukossa. Hän lähti kouluun Ouluun, jossa asui Frida- ja Selma- tätiensä luona. He olivat hartaita kristittyjä sekä selväpiirteisiä ja positiivia ihmisiä, mikä vaikutti myös Hanneksen kehittymiseen vakavaksi aatteelliseksi mieheksi.
Oulussa koulukieli oli vuonna 1872 muutettu kokonaan ruotsiksi, mikä nostatti suomenmielistä sivistyneistöä. Oulun suomenmielisellä ilmapiirillä, jonka kannattajana toimi kulttuurilehti Kaiku, oli suuri vaikutus myös Hanneksin ajatusmaailmaan. Hannes oli kouluaikoinaan isänmaallinen ja hyvin itsenäinen. Hänen koulutoverinsa olivat suurilta osin suomenmielisiä pohjalaisia.
Ajalleen ja ikäkaudelleen tyypillisesti Hannes koki 1884 uskonkriisin, jonka myötä hän omaksui suvaitsevaisen kannan uskonasioissa ja elämänkatsomuskysymyksissä. Hannes alkoi tulla myös seurallisemmaksi, hänellä oli Kajaanissa jopa tyttöystävä, Elin Bergh vuosina 1884–85.
Hannes valmistui ylioppilaaksi aikana, jolloin yksilön vapaus ja yksilön sosiaalinen ja oikeudellinen turvallisuus olivat keskeisiä tavoitteita. Yhteiskunnallisessa ajattelussa oltiin siirtymässä idealismista realismiin. Hannes alkoi kiinnostua nimenomaan sosiaalisista kysymyksistä, ei niinkään poliittisista.
Ylioppilasvuotenaan 1882 Hannes teki käännöstöitä ruotsista ja saksasta sekä pohti tulevaisuuttaan ja elämäntehtäväänsä.
|