Hannes Gebhardin ja hänen aikalaistensa kirjoittamia
teoksia löydät laajasti Pellervon digikirjastosta.
Myös Aulis J. Alasen 1964 julkaistu Hannes Gebhardin
elämänkerta on julkaistu digitoituna. Siirry tästä »

TAUSTAA

Vuonna 2014 tulee kuluneeksi 150 vuotta Hannes Gebhardin syntymästä. Gebhard oli suomalaisen osuustoiminnan esitaistelija ja huono-osaisten elinmahdollisuuksien parantaja. Hän oli kansanedustaja, professori, pohjoismaiden historian, maanviljelyksen, tilastotieteen ja kansantalouden dosentti, Kustannus Oy Otavan, Osuuskassojen keskuslainarahaston sekä Pellervo-Seuran toimitusjohtaja.

Gebhardin elämä ja aikakausi avaavat portin 1900-luvun vaihteen suomalaiseen yhteiskuntaan, sen uudelleenjärjestäytymiseen ja siihen muutokseen, jonka pohjalle suomalainen kansakunta kehittyi.
Juhlavuoden päämääränä on tehdä tunnetuksi Gebhardin työtä kansakunnan rakentajana, talousajattelijana, yhteiskunnallisena uudistajana ja organisaattorina. Gebhardin merkitys suomalaiselle osuustoiminnalle oli uraauurtavaa. Juhlavuoden tavoitteena on myös muistuttaa osuustoiminnan yhteiskunnallista merkitystä nykypäivänä, sekä näyttää, että Gebhardin ajatuksensa ovat edelleen ajankohtaisia.

Vuonna 2017 juhlitaan Hedvig Gebhardin, Hannes Gebhardin vaimon, syntymän 150-vuotisjuhlaa. Hedvig Gebhard oli ensimmäisiä naiskansanedustajia. Hän oli suomalaisen osuustoiminnan suurnainen, naisasiapioneeri, sosiaalipoliitikko, lehtinainen ja kotitalouskoulutuksen kehittäjä.

Osuustoimintaliike tuli Suomeen teollistuneesta Euroopasta 1800-luvun lopulla tohtori Hannes Gebhardin ja hänen vaimonsa Hedvig Gebhardin johdolla.

Kummatkin Gebhardit tulivat valituiksi ensimmäiseen eduskuntaan kevättalvella 1907 Suomalaisen puolueen edustajina. He olivat tiettävästi maailman ensimmäinen kansanedustaja-aviopari. Avioliitto oli enemmän kuin osiensa summa. Ilman toistaan kumpikaan ei olisi pystynyt siihen elämäntyöhön, jonka he suorittivat suomalaisen yhteiskunnan hyväksi.

Alkuvuosina Hedvigin osuus oli paljolti näkymätöntä Hanneksen hankkeiden tukemista. Tultuaan kansanedustajaksi Hedvigistäkin tuli näkyvä hahmo.
Vain harvoista aviopareista on kummastakin kirjoitettu elämäkerta. Hannes Gebhardin elämäkerta valmistui Aulis J. Alasen kirjoittamana 1964 ja Hedvig Gebhardin elämäkerta ilmestyi 2006.

Kahden voimakkaan luonteen avioliitto ei aina ollut harmoninen, mutta kesti Hanneksen kuolemaan, vuoteen 1933 asti.

Gebhardit asuivat Helsingissä, mutta hankkivat 1911 Lopen pitäjästä kesäkodin, josta vähitellen tehtiin eräänlainen pienviljelyskoetila.

Gebhardit saivat kolme lasta, Oraan 1894, Maijun 1896 ja Tapion 1903. Tapio menehtyi kymmenvuotiaana tuberkuloosiin ja Oras kuoli työtapaturmassa. Hänen tyttärestään Anna-Liisasta (myöh. Sysiharju) tuli isovanhempiensa kasvattilapsi.

Gebhardien perheeseen kuului yli 60 vuotta myös tarmokas ja taitava emännöitsijä Fanny Hallava.