OSUUSTOIMINTA-PIONEERINA Pellervo-Seuran perustaminen Pellervo ja keskusliikkeet Gebhardin luonne Osuuskassat Gebhard politiikassa Pienviljelijäin Keskusliitto Gebhardin viimeiset vuodet

Osuustoimintapioneerina Pohjoismaihin osuustoiminta-aatteet levisivät muuta Eurooppaa myöhemmin. Tosin jo 1800-luvun keskivaiheilla Suomenkin lehdistö oli alkanut kiinnittää huomiota osuustoimintaan, se ei kuitenkaan saanut paljoa vastakaikua. Kaarlo Ignatius oli kirjoittanut Valvojaan 1887 artikkelin Ko-operatiivinen liike Englannissa. Suomessa elettiin vielä uneliasta elämää, mutta kyläyhteisön muuttuessa dynaamisemmaksi sen jäsenet myös loivat uuden käsityksen ajasta ja nopeudesta. Uudenlainen yhteiskunta vaati uusien tarpeiden ripeämpää tyydyttämistä. Vainiopakko oli pakottanut kyläyhteisön suorittamaan tärkeimmät muokkaus- ja korjuutyöt yhteisesti, mikä jatkui uusjaon jälkeenkin. Kansanomaiseen osuustoimintaan voidaan laskea myös lahkolaitos: myllylahko, kalapadot, nuottakunnat ja osuussahat. Ensimmäisiä osuustoimintayrityksiä oli osuusliikkeen kaltainen yhtiökauppa, joka perustettiin Viipuriin 1870-luvun lopulla. Maataloudellisen osuustoiminnan alalla uranuurtajana toimi 1887 perustettu Kauvatsan yhtiömeijeri. Osuustoiminta-asia oli siis jo kauan ennen vuotta 1899 ja Pellervo-Seuran perustamista vireillä. Osuustoiminta-aate levisi alkuaikana Suomessa hitaasti, koska aate oli niin uusi ja sen edustajilla oli heikko kyky mainostaa asiaansa. Osuustoimintaa ei vielä ymmärretty yhdeksi kokonaiseksi periaatteeksi, joka olisi ollut päämäärästään selvillä. Gebhard uskoi, että maanviljelijöiden yhteistoiminta on se kallio, jolle suuret sosiaaliset parannukset ja tulevaisuudessa ehkä myös valtiollinen itsehallinto oli mahdollista perustaa.