OSUUSTOIMINTA-PIONEERINA Pellervo-Seuran perustaminen Pellervo ja keskusliikkeet Gebhardin luonne Osuuskassat Gebhard politiikassa Pienviljelijäin Keskusliitto Gebhardin viimeiset vuodet

Pellervo ja Keskusliikkeet Pellervo-Seura oli alkuperäisesti aatteellinen yhdistys, mutta joutui pian kosketukseen luonnollisesti myös käytännön liiketoiminnan kanssa, koska sen päämääränä oli kaupan järjestäminen yhteistoiminta- ja myyntimuodossa. Siitä tuli kaupallinen tiedotuskeskus. Gebhard suhtautui kulutusosuustoimintaan alussa varovasti, koska näki sen lähinnä kaupunki- ja tehdastyöväen keskuudessa toimivana. Pellervon välitysliike perustettiin kuitenkin jo 1901, mutta vasta 1905 koettiin, että aika oli kypsä keskusliikkeelle ja Pellervo perusti Hankkijan. Vuonna 1903 oli julkaistu osuuskauppakäsikirja ja 1904 perustettiin Suomen Osuuskauppojen Keskusosuuskunta, jota Gebhard kannatti. Se otti tavaraliikkeen ohella hoitaakseen myös neuvonta- ja organisaatiotyön. Pellervo saattoi keskittyä maataloustuotanto-osuustoiminnan johtamiseen. Ennen Keskusliikkeitä Pellervo oli joutunut hoitamaan kaiken osuuskuntien neuvonnan ja tilintarkastustyön yksin. Nyt se saattoi paremmin keskittyä keräämänsä laajan osuustoimintatilaston ylläpitoon, sekä sen pohjalta tehtyyn tutkimukseen. Pellervo-Seura ryhtyi myös muihinkin kuin pelkästään osuuskuntiin kohdistuviin toimenpiteisiin: se alkoi edistää maatalouden asiaa yleisesti, sillä Gebhard uskoi, että vain yhtynyt maanviljelijäväestö voi tarjota riittävän vastapainon sosialismille. Pellervo-Seura ja Keskusliikkeet valvoivat yhdessä osuustoiminnan etuja, puolustautuivat erinäisiltä osuuskuntia vastaan kohdistetuilta hyökkäyksiltä ja julkaisivat Osuustoimintalehteä. Yhdessä perustettiin myös osuustoiminta-opisto, yhteiskirjapaino, Maalaistentalo sekä hoidettiin yhteisiä kustannushankkeita. Osuuskauppojen perustamisesta tuli pian muotia. Gebhard ei ollut alkuaikoina aina täysin perillä maalaisväestön pyrkimyksistä ja jokapäiväisten kulutustavaroiden yhä lisääntyneestä tarpeesta. Gebhard uskoi, että osuuskauppoja tuli perustaa maataloustarvikkeiden yhteisostoja varten ja vasta myöhemmin laajentaa kulutustavaroihin. Vasta osuustoiminta pystyi rakentamaan maataloustuotteille toimivat markkinat. Osuustoiminta toi myös laajamittaisen neuvonnan, valistuksen ja tuottajain palvelut. Ensimmäiset Pellervon Päivät järjestettiin heti tammikuussa vuonna 1900. Päivien tarkoituksena oli kokemusten kerääminen sekä niiden tunnetuksi tekeminen maanviljelijäpiireissä, mutta Päivät paisuivatkin oikeaksi kansanjuhlaksi.   Valio Gebhard oli ulkomaanmatkoillaan Saksassa ja Skandinaviassa nähnyt esimerkkejä meijeriliitoista, jotka harjoittivat voinvientiä ja markkinointia ammattimaisesti. Gebhard totesi, että myös Suomeen tarvitaan vastaava, jotta saadaan paremmin varmistettua voin laatu. Voikauppa oli myös saatava rehelliseksi ja vakavaksi ja tuotot säästettävä tuottajille. Pellervo kuitenkin halusi, että meijerit perustavat keskusliikkeensä itse ja ottavat vastuun sen menestymisestä. Tätä varten piti olla tarpeeksi osuusmeijereitä, jotka tekevät hyvää voita. Asiaa alettiin valmistella tarmokkaasti vuodesta 1902 lähtien ja vihdoin 1905 perustettiin Valio.