OSUUSTOIMINTA-PIONEERINA Pellervo-Seuran perustaminen Pellervo ja keskusliikkeet Gebhardin luonne Osuuskassat Gebhard politiikassa Pienviljelijäin Keskusliitto Gebhardin viimeiset vuodet

Gebhard politiikassa Poliittinen elämä oli Suomessa sekasorrossa 1899–1905, maaseutukin alkoi heräillä poliittisesti. Maaseudun taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien ratkaiseminen nähtiin kansakunnan rakentamisen perusedellytykseksi. Gebhard kuului vaimonsa Hedvigin kanssa suomalaiseen puolueeseen. Gebhard oli vahvasti sitä mieltä, että pienviljelijöiden tulisi olla paremmin järjestäytyneitä, mutta vielä ei kuitenkaan ollut hänen mielestään aika maalaispuolueen perustamiselle. Suomalaisen puolueen ohjelma ajoi myös pienviljelijöiden asiaa, eikä yhdelle kansaosalle olisi muutenkaan hyvä perustaa omaa puoluetta. Se aiheuttaisi Gebhardin mielestä vain turhaa hajaannusta suomalaisessa puolueessa.  Valtiollisen puolueen perustaminen pelkän maatalousammatin varaan enemmän vahingoittaisi kuin hyödyttäisi Pellervo-Seuran ja osuustoiminnallisten keskusliikkeiden asiaa, jonka Gebhard oli pyrkinyt pitämään erillään politiikasta. Gebhardeilla oli kuitenkin ainutlaatuinen tilaisuus vaikuttaa maansa kohtaloihin juuri kriitillisenä aikana, niinpä sekä Hannes että Hedvig lähtivät kummatkin politiikkaan ja kumpikin nousi Suomen ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan vuonna 1907.  Gebhardin vaalilistan tunnus oli ”osuustoiminta ja taloudellinen edistys”. Eduskuntatyössään Gebhard suunnitteli asioita suurin piirtein pykälien mukaan, ja juristin tehtäväksi jäi saattaa suunnitelmat pykälämuotoon. Pykälien oli mukauduttava hänen suunnitelmiensa muotoon, ei toisin päin. Gebhard ei kuitenkaan viihtynyt pitkään politiikassa ja hermostui nimenomaan asioiden pitkäpiimäiseen vatvomiseen. Gebhard sanoikin, että on kolme asiaa, joita kohtaan hän tuntee vastenmielisyyttä: politiikka, proosakirjallisuus ja monisanaiset ihmiset. Gebhard-opisto 1910-luvulta eteenpäin Gebhard keskitti voimansa osuustoimintaan. Gebhard-opistoa alettiin suunnitella 1907 osuustoiminnassa tapahtuneiden virheiden ja koettujen takaiskujen takia. Huomattiin, että osuustoiminnassa tarvittiin entistä perusteellisempaa koulutusta. Gebhard-opisto aloitti toimintansa vuonna 1909 Tuusulassa. Gebhardin mukaan tärkeää oli maatalousopetuksen järjestäminen talonpoikais- ja pienviljelijäväestön tarpeita silmällä pitäen: teoria ja käytännöllinen opetus oli selvästi erotettava toisistaan, mutta yleissivistävien aineiden opetus oli tärkeää myös ammattikouluissa. Korkein maatalousopetus tulisi liittää muuhun tieteelliseen opetukseen sekä pitää huolta alan tieteellisestä tutkimuksesta. Gebhard näki uskomattoman selvästi ammattikoulutuksessa olevat puutteet, ja hänellä oli kyky suunnitella tarkoituksenmukaiset uudistukset sekä saada muut vakuuttuneiksi niiden tärkeydestä ja mahdollisuudesta.