| Opettajat koulun penkille |
| Osuuskunta on hieno oppimisympäristö - mutta vain harva jatkaa |
 Simo Saurio |
Opiskelun aikaiseen yrittämiseen osuustoiminta kyllä sopii erinomaisesti. Osuuskuntia on pyöritetty oppilaitoksissa kymmenkunta vuotta, ja ne ovat lisänneet suosiotaan niin ammattikorkeakouluissa kuin toisella asteellakin. Ei ihme, sillä ot-mallia voi suoraan hyödyntää opiskelussa.
- Osuuskunta on isomman tiimin toimintamalli. Se sallii myös monialaisuuden eli voi olla kattona monenlaiselle toiminnalle. Osuuskunta sopii opiskelijalle, joka haluaa kokeilla turvallisesti yrittäjyyttä, tehdä toimeksiantoja ja saada niistä opintosuorituksia sekä ansioita, Simo Saurio sanoo.
Haitaksi ei ole sekään, että opiskelijan riski rajoittuu pieneen osuusmaksuun. Liittyminen ja lähteminen on joustavaa, eikä kaupparekisteriin tarvitse tehdä ilmoitusta. Osuuskunta ei useinkaan vaadi viimeisteltyä yritysstrategiaa kuten yhtiö. Kuitenkin osuuskunta on asiakkaiden silmissä uskottavampi kuin yksittäinen opiskelija.
Puhtaisiin harjoitusyrityksiin verrattuna bonusta on se, että osuuskunnat ovat oikeita yrityksiä. Niissä hankitaan asiakkaita, tehdään esittelyitä ja neuvotellaan, tuotetaan palveluita ja otetaan vastuuta projekteista. Lisäksi saadaan kokemusta hallitustyöstä ja kirjanpidosta.
Yhtiömuoto houkuttelee
Opintojen loputtua harva osuuskunta jatkaa ainakaan samassa kokoonpanossa. Useimmat valmistuneet menevät toisten palvelukseen, mutta joskus muutaman jäsenen porukka jatkaa. Aika usein hekin myöhemmin vaihtavat yhtiömuotoon.
Jyväskylän Tiimiakatemian valmentaja Timo Pekka Lehtonen kertoo, että useimmiten osuuskunnat ajetaan alas opintojen loppuvaiheessa.
- Minulla on tiedossa kaksi tapausta, joissa aikaisempi opiskelijapolvi on myynyt osuuskuntansa uusille, vasta-aloittaneille opiskelijoille. Opintojen jälkeen perustettavat yritykset ovat yleensä toiminimiä ja osakeyhtiöitä. Siinä vaiheessa ei enää perusteta osuuskuntia.
Simo Saurion arvion mukaan yhtiömuodon suosio johtuu siitä, että osuuskunnan ideana ei ole varsinaisesti tuottaa voittoa. Monialaiset opiskelijaosuuskunnat eivät myöskään hänen mielestään oikein sovellu liike-elämään, joka vaatii tiukempaa profiloitumista markkinoilla.
Vaikka yrittäjyys ja osuustoiminta ovat vakiintuneet oppilaitoksissa, käytännöt vaativat vielä hiomista. Saurion mukaan on välttämätöntä edelleen kehittää yrittäjyyspedagogiikkaa.
- Tarvitsemme sellaisia oppimisympäristöjä ja toimintamalleja, jotka välittävät mahdollisimman hyvin liiketoimintaosaamista nuorille ja joissa opiskelu sekä käytännön yrittäjyys yhdistyvät mallikkaasti. Tällaista kehittämistyötä tehdään aika vähän, vaikka aina välillä tapahtuu läpimurtoja. Myös pienten askelten politiikalla voi edistyä.
Tarja Repo
Osuustoiminta vakiintumassa ammattikorkeakouluihin>>
Pienosuustoiminta opetuksen valtavirtaan>>
Osuuskunta sopii oppilaitoksiin>>
Mistä yleistyminen kiikastaa>>
Kaikki vaihtoehdot esille opetukseen>>
| Sivun alkuun |