Ensimmäinen idea Diakissa oli perustaa oppilaitoskahvila, mutta siitä luovuttiin. Kahvila ei liittynyt opiskelijoiden tulevaan ammattiin sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla, ja lisäksi keittiöhenkilöstö ja oppilaskunta pelkäsivät oman työnsä vaarantuvan.
Toimintaideaksi kirkastui monipalveluosuuskunta. Liikeidea muotoiltiin väljäksi, jotta jatkossa voidaan kehittää uusia tuotteita ja palveluita. Ensimmäisen opiskelijaryhmä sai tehtäväkseen perustaa yrityksen ja seuraavat synnyttäisivät ja markkinoisivat uusia tuotteita. Osuuskunta toimii näin yrityshautomona ja tuotekehittelijänä sekä palveluiden markkinoijana.
Paikallisten yrittäjien kanssa ei haluttu kilpailla. Vanhustenhuollossa ja vammaispalvelussa nähtiin paljon tilaa aivan uusille ideoille esimerkiksi virkistys- ja päivätoiminnassa.
Koska osuuskunta vaatii pitkää sitoutumista, sitä ei kannata ajoittaa opiskelun loppuun, jossa yrittäjyysopintojen painopiste on ollut aikaisemmin. Toisaalta aivan alkuvaiheessa tietoja yrittäjyydestä ei ole tarpeeksi. Perusopintojen alussa pidettävä verkkokurssi osuustoiminnasta koetaan tärkeäksi.
Suunnitelma kirkastuu
Osuuskunnan pyörittäminen on pitkäjännitteistä ja ehkä koko opiskelun kestävää toimintaa, joten sitä on vaikea rakentaa perinteisille opintokokonaisuuksille. Opiskelijan pitäisi saada ohjausta ja opetusta ot-yrittäjyydestä eri vaiheissa. Eräs ratkaisu on hyväksyä näitä opintoja osasuorituksiksi eri opintokokonaisuuksiin, kuten Tampereen ProAkatemiassa tehdään.
Entä otetaanko jäseniksi yksilöitä vai yhteisöjä kuten oppilaitoksia? Osuuskuntaa suunnitteleva työryhmä kallistui aluksi yhteisöjen kannalle, mutta kanta muuttui. Yksilöjäsenyys sitouttaa opiskelijoita paremmin. Jäseninä voi toki olla myös yhteisöjä.
Monet opiskelijayritykset tekevät töitä oikeille asiakkaille, ja siteitä myös muihin yhteisöihin tarvitaan. Paikallisiin yrittäjiinkin on hyvä ottaa kontaktia. Eri toimijoiden välisen yhteistyöelimen perustaminen koettiinkin tärkeäksi.
Tukevasta päätettiin tehdä osuuskunta, joka tuottaa ja markkinoi erilaisia hyvinvointi-, tutkimus-, koulutus- ja kehittämispalveluita. Työosuuskuntana se tuottaa mm. erilaisia läsnäolopalveluita, markkinointiosuuskuntana myy niitä, hankintaosuuskuntana järjestää erilaisia täydentäviä opetuspaketteja ja tarvikkeita ja tukemisosuuskuntana auttaa jäseniään ammatin harjoittamisessa.
Tukevalle on myös suunniteltu yrityshautomon roolia. Opiskelijoille Tukeva tarjoaa työkokemuksen ohella lisätienestiä.
Savosta mallia muillekin
Suomen suurin sosiaalialan kouluttaja Diak on Tukevan perustamisen ohella lisännyt muutakin ot-opetusta. Strategiana on ollut, että ot-opinnot juurrutetaan ensin Pieksämäelle ja sitten muihin yksikköihin.
Teema tulee esille niin perusopinnoissa, vapaavalintaisissa kuin erikoistumisopinnoissakin. Opetus on perustunut pitkälti verkko-opintoihin. Hankkeessa on myös edistetty opiskelijavaihtoa italialaisiin osuuskuntiin.
Osuustoiminnan juurruttamista varten pantiin pystyyn Co-op Polytechnics -hanke, johon on osallistunut myös Mikkelin amk. Mikkeli pyörittää itse jo neljää osuuskuntaa, jotka palvelevat opiskelijoita yrittäjämäisinä oppimisympäristöinä. Vuosina 2003-2006 perustetut osuuskunnat ovat Pave, Särmä, Oodi ja Osmo, joka toimii Savonlinnan kampuksella.
Osmossa olivat alussa mukana jalka-, hoito- ja fysioterapiaopiskelijat, mutta vähitellen mukaan on tullut muitakin aloja. Harjoittelu on tärkeää, koska monet opiskelijat aikovat yrittäjiksi. Työ tehdään kouluajan ulkopuolella. Jäsenet suunnittelevat, markkinoivat ja tekevät tarjottavat palvelut kuten hoidot, ompelutyöt ja liikelahjat itse.
Suurin osa koulutusohjelmista on silti vielä vailla osuuskuntia. Uusia oppimisympäristöjä perustetaan kuitenkin jo tänä vuonna, ja osa niistä on todennäköisesti osuuskuntia.
- Kokemukset osuuskunnista ovat kohtalaisen myönteiset, mutta kehittämistäkin löytyy. Tärkeää on löytää toimintatapoja, jotka sopivat aina kulloisenkin koulutusohjelman tarpeisiin ja siten soveltuvat osaksi jokapäiväistä opetusta, selventää yrityspalvelujen johtaja Veli-Matti Mäkelä. Hänen mielestään opiskelijayritysten ja hautomoiden kehittämiseen tarvitaan erityisrahoitusta, koska niille ei riitä resursseja jokapäiväisestä opetuksesta.
Hautomo ja Hoivakantri
Mikkelin amk pyörittää myös yrityshautomoyhteisöä, jossa osuustoiminta on mukana. Se tukee kaikenlaisia perustettavia yrityksiä ja ohjaa niitä menestykseen koulun jälkeenkin.
Mikkelin amk on lisäksi käynnistänyt Hoivakantri-hankkeen edistämään hoiva-alan yritysten perustamista maaseudulle. Mukana kehittelyissä on seudullinen osuuskunta, sillä se on usein turvallisempi vaihtoehto kuin toiminimi. Yhteisyritys voi tarjota sairastuneen työntekijän sijalle toisen, ja kunnat tekevät rohkeammin sopimuksia osuuskunnan kuin yksinyrittäjän kanssa.
Tarja Repo
Lähde: Co-opista Tukevaan. Osuustoiminnan ja yhteisötalouden juurruttaminen osaksi ammattikorkeakouluopintoja (2007). Teos löytyy www-osoitteesta http://www.diak.fi/files/diak/Julkaisutoiminta/D_41_CO-OPISTA
Osuustoiminta vakiintumassa ammattikorkeakouluihin>>
Pienosuustoiminta opetuksen valtavirtaan>>
Osuuskunta sopii oppilaitoksiin>>
Mistä yleistyminen kiikastaa>>
Kaikki vaihtoehdot esille opetukseen>>
| Sivun alkuun |