”Hedvig-projektin lähtökohtana oli, että saataisiin yhtä paljon naisia kuin miehiäkin osuustoiminnallisiin vastuutehtäviin. Aika kaukana siitä tavoitteesta ollaan ja aika hitaasti tässä on edistytty. Nykyisellä tahdilla tasa-arvoa joudutaan odottamaan vuoteen 2200.”
Pietikäinen puhui resurssien hukkaamisesta, kun naisten koko potentiaali ei pääse osuuskuntien johtamisessa käyttöön. Potentiaalia on, siitä hän kertoi varmistuneensa jo kymmenenä opettajavuotenaan kauppakorkeakoulussa. Siksi osuustoimintaliike tarvitsee pohdintaa rakenteista.
Enemmän naisia on oikein, mahdollista ja tuo parempaa liiketoimintaa
”Kysymys on oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta. Siksi tämän pitäisi olla osuustoimintaliikkeelle sydämen asia”, Pietikäinen muistutti webinaarin osanottajia.
”Lisäksi on paljon tutkimusta siitä, että sellaiset yritykset, joissa tasa-arvoperiaate toteutuu, pärjäävät parhaiten. Kysymys ei ole siitä, että naiset ovat parempia kuin miehet – mutta asia ei myöskään ole toisinpäin. Usein kyse on hiljaisesta syrjinnästä, jossa hukataan puolen kansakunnan älyllinen resurssi.”
Hänen mukaansa me Suomessa olemme tuudittautuneet siihen, että Suomi on tasa-arvon mallimaa. Ajattelemme helposti, että tasa-arvokysymykset koskevat lähinnä itä-, kenties myös etelä-Eurooppaa. Kuitenkin erilaiset indikaattoriluvut kertovat toista kieltä. Muun muassa Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE seuraa kehitystä tarkasti.
Luvuilla on merkitystä osuustoiminnan periaatteiden lisäksi myös siksi, että tutkitusti diversiteetiltään laajemmat yritykset pärjäävät paremmin. Näin lisätään ikkunoita päätöksenteon huoneisiin – riskin arviointiin, kuluttajatarpeiden ymmärtämiseen tai ihan mihin tahansa taloudellisen päätöksenteon kysymykseen. Esimerkiksi hallitusjäsenyyden ideahan on tuoda erilaista näkemystä, kokemuksen puute juuri kyseiseltä alalta ei saa olla este.
”Hyvin sisäsyntyiset näkemykset erityisesti yhteiskunnallisen murroksen aikaan voivat olla yritykselle todella vaarallisia,” kiteytti Pietikäinen.
Tarvitaan muuta kuin cv-rekrytointia
Mitä osuustoimintaliike voisi tehdä? Sirpa Pietikäinen peräänkuulutti yrityksiin ohjelmaa, jolla tasa-arvoon pyritään aktiivisin keinoin: esimerkiksi koulutuksilla, johtajapaikkojen sijaistuksilla ja potentiaalirekrytoinneilla – jossa katsotaan muutakin kuin jo kerättyä referenssiä.
Isojen yritysten kannattaisi hänen mukaansa tehdä aiheesta selkeä sitoumus ja lisäksi ohjekirja, jonka sekä ammattijohto että hallitus kävisivät läpi. Yksi ulottuvuus siinä olisi diversiteetti, jonka edistämiseen kirjattaisiin työkaluksi tasa-arvo-ohjelma. Todettaisiin, että,
- rekrytoinneissa haetaan ensisijaisesti potentiaalia, ei cv:n mittaa
- ammattijohdon hakuilmoituksia mietitään myös tältä pohjalta
- pohditaan, miten talon sisältä rakennetaan etenemiseen ”tampoliinia”.
Pellervon hallituksen puheenjohtaja Petri Pitkänen muistutti Pellervon Aamun osanottajia Kestävän kehityksen 2050-sitoumuksesta, joka Pellervossa on tehty. Hän toivoi, että jäsenyritykset lähtevät tähän nyt mukaan:
”Tämä on hyvin pitkälle yrityskulttuurikysymys. Pienenä kansana meillä ei ole varaa hukata yhtään resursseja. ”
Sirpa Pietikäinen totesi, että Suomi on vahva osuustoimintamaa. Voitaisiinko Pellervon piirissä olla polkaisemassa vaikkapa europarlamentin osuustoimintaryhmän kanssa peräti eurooppalaista Hedvig-projektia?
Marjaana Saarikoski Eurocoopin hallituksen jäsen, kertoi Petri Pitkäsen lailla ilahtuvansa tästä ajatuksesta kovasti. Pellervon Aamussa jo hahmoteltiinkin webinaaria tai tapaamista Eurocoopin ja Cooperatives Europen kanssa aiheen tiimoilta.
Kyse ei ole pelkästään sukupuolten välisestä tasa-arvosta vaan myös muusta taustojen diversiteetistä. Heitettiinpä webinaarikeskustelussa ilmoille jo työnimi Ruskea Hedvig.
”Autan tässä todella mielelläni, tätä toivon. Teillä on ne jalat ja muskelit ja minä voin sitten olla linkki poliitikkokenttään”, Pietikäinen summasi.