Näkökulma

Yhteisöexit – Mitä jos perustajat myisivät alustansa käyttäjille?

Yhteisöexit – Mitä jos perustajat myisivät alustansa käyttäjille?

31.5.2022

Maailmalla on esimerkkejä yrityksistä, joiden valtava menestys on tapahtunut asiakasomisteiseksi muuttumisen myötä. Voi olla että ilmiö yleistyy. Ajatuksen ympärille onkin muodostunut muutama vuosi sitten käynnistynyt “yhteisöexit” (exit to community) liike joka pyrkii tekemään tämänkaltaisista omistajanvaihdoksista suositumpia, etenkin teknologiayhtiöiden perustajien parissa. Sen lisäksi että yhteisöexit voisi olla ratkaisu moniin teknologiayhtiöiden ongelmiin, jotka kumpuavat niiden perinteisesti osakeyhtiömuotoisesta omistusmallista, se voisi myös ratkaista haasteita, jotka liittyvät osuuskuntamuotoisten yhtiöiden perustamiseen toimialoille, joilla ne ovat perinteisesti olleet harvinaisia.

Vaan rahan takii – voiko vastuullisuus ja kestävyys olla yritykselle koskaan itseisarvo?

Vaan rahan takii – voiko vastuullisuus ja kestävyys olla yritykselle koskaan itseisarvo?

12.10.2021

Miksi monet yritykset haluavat olla vastuullisuuden edelläkävijöitä? Koska ne aidosti kokevat, että niillä on – yhteiskunnallisesti merkittävinä toimijoina – vastuukin toimia kestävästi? Toisaalta tekisikö yritys vastuullisuustoimia, jos niille ei olisi osoitettavissa minkäänlaisia taloudellisia hyötyjä? Ja tarvitseeko yrityksen vastuullisuustyön edes olla pyyteetöntä? Panokset maksavat itsensä takaisin – usein moninkertaisesti On toisaalta vaikea keksiä vastuullisuustekoa, jolla ei

Valtuuskunnan puheenjohtaja Ilkka Uusitalon avauspuhe vuosikokouksessa 30.9.2021

Valtuuskunnan puheenjohtaja Ilkka Uusitalon avauspuhe vuosikokouksessa 30.9.2021

30.9.2021

Arvoisat vuosikokousedustajat  Tervetuloa Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n vuosikokoukseen 2021. Minun nimeni on Ilkka Uusitalo ja toimin Pellervon valtuuskunnan puheenjohtajana.  Tämä onkin, hyvä yleisö, jo toinen koronapandemian aikainen vuosikokous. Emme edelleenkään kohtaa kasvokkain, vaan näin verkon välityksellä. Toki täällä paikanpäälläkin on läsnä kokousedustajia. Toivottavasti jo ensi keväänä pääsemme viettämään Pellervon vuosikokousta ja Pellervon Päivää kasvokkain.  Hyvät vuosikokousedustajat,  Vuonna 2020 Pellervossa tapahtui paljon niin osuustoiminnan edunvalvonnassa, osuustoimintamallin kehittämisessä, osuustoiminnan tunnetuksi tekemisessä kuin järjestön omassa kehittämisessä. Nämä ovatkin yhdistyksen vuonna 2017 hyväksytyn strategian pääkohdat. Toimintavuotemme 2020

Toimitusjohtaja Sami Karhun puhe vuosikokouksessa 30.9.2021

Toimitusjohtaja Sami Karhun puhe vuosikokouksessa 30.9.2021

30.9.2021

Arvoisat vuosikokousedustajat, Kerron Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n toiminnasta vuonna 2020. Puhe käsittelee vaikuttamista poliittiseen päätöksentekoon ja hallintoon, lainsäädännön uudistustoimia, osuustoiminnan kehittämistä, yliopistoyhteistyötä ja kestävän kehityksen kysymyksiä. Tuon esiin Pellervon uudistumista sekä viestinnän tärkeää roolia. Jotain on myös tästä vuodesta, koska sitä on kulunut jo paljon. Lopuksi käyn läpi taloutta, jossa on tavallista enemmän kerrottavaa koronaepidemian vaikutusten

Ilmastokriisin juurisyy on liian ihmiskeskeinen maailmankuvamme

Ilmastokriisin juurisyy on liian ihmiskeskeinen maailmankuvamme

19.8.2021

Ilmastokriisistä ja luontokadosta on helppo syyttää kapitalismia. Onhan sen ytimessä pyrkimys jatkuvaan varallisuuden kartuttamiseen ja lähes loputtomaan kasvuun, mikä on johtanut maapallon sen kantokyvyn äärirajoille. Joten syyttää saakin, mutta ratkeaako ongelma, jos kapitalismia ei enää olisi? Mikä talousjärjestelmä sen tilalle voisi tulla, joka olisi luonnon näkökulmasta parempi? Ongelma on syvemmällä. Se on siinä, että ihminen

Työperäinen maahanmuutto on välttämätöntä

Työperäinen maahanmuutto on välttämätöntä

18.8.2021

Pula työvoimasta vaikuttaa myös osuustoimintayrityksiin, jotka työllistävät nyt noin 100 000 ihmistä ennen muuta palveluissa ja teollisuudessa. Osuustoimintakeskus Pellervo ry toivoo maan hallitukselta työperäisen maahanmuuton kasvattamista nykyisestä ja maahantulon hallinnollisten prosessien helpottamista.

Biopolttoaineen jakeluvelvoitteen hallitsematon nosto johtaa ongelmiin

Biopolttoaineen jakeluvelvoitteen hallitsematon nosto johtaa ongelmiin

17.8.2021

Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n toivoo maan hallitukselta, että se pohtisi tarkoin keinoja, jolla tärkeitä ilmasto- ja ympäristöasioita voidaan ratkaista sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Osuustoimintayritykset toimivat palveluiden ja teollisuuden ytimessä monilla toimialoilla ja niiden toimintakyky on keskeistä koko maan kehitykselle.

Osuuskunnilla on vahvuuksia kestävässä yritystoiminnassa

Osuuskunnilla on vahvuuksia kestävässä yritystoiminnassa

21.6.2021

Yritystoiminnalta edellytetään yhä voimakkaammin keskittymistä yhteiskunnallisesti merkitykselliseen tekemiseen. Toivotaan, että yritykset ymmärtävät heitä, joihin niiden toiminta vaikuttaa. Paine huomioida ympäröivän maailman odotukset on suuri ja pelkästään lainsäädännön huomioiminen ei tähän aina riitä. Kestävän kehityksen ja yhteiskunnan odotusten huomioiminen ei kuitenkaan ole yritykselle uhka, vaan mahdollisuus. Vaikka osuuskuntamuotoista yritystoimintaa on ollut olemassa jo pitkään, niin näyttäisi

Pellervo, Arvoliitto ja Suomalaisen työn liitto peräävät vaikuttavuusperustetta kuntahankintoihin

Pellervo, Arvoliitto ja Suomalaisen työn liitto peräävät vaikuttavuusperustetta kuntahankintoihin

31.5.2021

Vaikuttavuusperusteisilla julkisilla hankinnoilla voidaan saavuttaa merkittävää hyötyä koko yhteiskunnalle. Kunnat tekevät vuosittain hankintoja noin 20 miljardilla eurolla. Tämä koskettaa meitä kuntalaisia monin tavoin. Kuntavaalien alla on aiheellista kysyä, miten sinun kunnassasi varmistetaan, että hankinnat tuottavat kuntalaisille parhaan hyödyn. Onko kunnassa hankintastrategia? Onko riittävää osaamista tehdä hankintoja, jotka hyödyttävät koko yhteiskuntaa?  Jos palvelujen hankintaosaaminen on korkealla tasolla, voidaan parhaimmillaan tuottaa

Kestävän talouden rakentaminen vaatii osuustoiminnallista ajattelua

Kestävän talouden rakentaminen vaatii osuustoiminnallista ajattelua

10.5.2021

Näyttäisi siltä, että vihdoin talouden tuulet ovat kääntymässä. On herätty siihen, että voiton maksimointi ei voi olla vastuullisen ja kestävän yrityksen ainoa ja ensisijainen päämäärä. Osuustoimintaliikkeellehän tässä ei ole mitään uutta, samalla reseptillä on menty jo lähes 200 vuotta.   Kyse ei ole kuitenkaan vain yritysten tavoitteiden muutostarpeesta vaan laajemmasta talousjärjestelmän uudistamisesta. Vuoden 2008 finanssikriisistä lähtien on alkanut

Näkökulma: Sami Karhu – Kenelle kuuluu osuustoimintakasvatus?

Näkökulma: Sami Karhu – Kenelle kuuluu osuustoimintakasvatus?

12.4.2021

”Itä-Suomen yliopiston osuustoimintakurssin opiskelijat pohtivat maaliskuussa 2021 kysymystä siitä, kenen kuuluu huolehtia, että nuoret saavat riittävät tiedot osuustoiminnasta. Hämmästyin jälleen nuorten aikuisten suurista valmiuksista ajatella asioita”, kirjoittaa Pellervon toimitusjohtaja Sami Karhu Näkökulma -blogissaan.

MEP Näkökulma: Elsi Katainen – Osuuskunta on yritysmuotojen vintagea

MEP Näkökulma: Elsi Katainen – Osuuskunta on yritysmuotojen vintagea

9.12.2020

Pandemia koettelee nyt yhteiskuntaamme – ihmisiä, työpaikkoja, yrityksiä ja terveydenhuoltojärjestelmäämme. Osuuskunnat näyttäytyvät myllerryksessä vakaina, kestävinä ja sosiaalisesti oikeudenmukaisina korona-ajan vakauttajina. Kyseessä on hyvinvointia luova yritysmuoto, joka antaa mahdollisuuden matalan riskin yrittämiseen erityisesti nyt, kun olosuhteet ovat poikkeuksellisen epävakaat ja vaikeat.

Osuuskuntaomistus takaisi apteekkituottojen säilymisen Suomessa

Osuuskuntaomistus takaisi apteekkituottojen säilymisen Suomessa

18.11.2020

Taustalla on Kilpailu- ja kuluttajaviraston tuore selvitys, jossa ehdotetaan apteekkien yhtiömuodon vapauttamista. Näin olisi mahdollista pienentää asiakkaiden ja yhteiskunnan suuriksi paisuneita lääkekustannuksia sekä parantaa lääkkeiden saatavuutta.

Sivistyksen taloudellinen ulottuvuus

Sivistyksen taloudellinen ulottuvuus

25.6.2020

Sivistys ja sivilisaatio tarvitsevat taloudellisen pohjan. Ja toisin päin, ihmisen sivistys talouden pohjana luo vastuullisia yrityskansalaisia, joka edelleen kohottaa sivilisaatiota, kirjoittaa Sami Karhu.