Näkökulma
Osuuskunnat ovat jäsentensä omistamia yrityksiä. Niiden toimintaa ohjataan aivan samoin kuin yleisemmin tunnetussa yhteisömuodossa eli osakeyhtiöissä. Määräysvaltaa käyttävät osuuskunnissa jäsenet, osakeyhtiöissä osakkeenomistajat.
Demokratiaa ajatellaan usein lähinnä välineenä. Se on menettelytapa, jolla saadaan kansan tai ainakin enemmistön tahto selville ja parhaassa tapauksessa toteutettua. Huono systeemi, mutta ei olla parempaakaan keksitty, kuten tavataan sanoa. Todellisuudessa demokratia pitää sisällään jotain paljon syvällisempää osallisuuden tunteesta yhteisöllisyyteen. Sellaista mikä on ehkä unohdettu myös demokratiakouluiksi aikoinaan kutsutuissa osuuskunnissa.
Tänään vietetään Yrittäjän päivää. Eikä suotta, sillä yrittäjät ja yritykset yritysmuodosta riippumatta ovat Suomen talouden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiä toimijoita. Luovat työtä ja vastaavat merkittävästä osasta maamme verotuloista.
Maailmalla on esimerkkejä yrityksistä, joiden valtava menestys on tapahtunut asiakasomisteiseksi muuttumisen myötä. Voi olla että ilmiö yleistyy. Ajatuksen ympärille onkin muodostunut muutama vuosi sitten käynnistynyt “yhteisöexit” (exit to community) liike joka pyrkii tekemään tämänkaltaisista omistajanvaihdoksista suositumpia, etenkin teknologiayhtiöiden perustajien parissa. Sen lisäksi että yhteisöexit voisi olla ratkaisu moniin teknologiayhtiöiden ongelmiin, jotka kumpuavat niiden perinteisesti osakeyhtiömuotoisesta omistusmallista, se voisi myös ratkaista haasteita, jotka liittyvät osuuskuntamuotoisten yhtiöiden perustamiseen toimialoille, joilla ne ovat perinteisesti olleet harvinaisia.
Olen työskennellyt Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n toimitusjohtajana reilun vuosikymmenen. Kaikkiaan uraa Pellervon piirissä on 27 vuotta. Nyt on uuden aika.
Pula työvoimasta vaikuttaa myös osuustoimintayrityksiin, jotka työllistävät nyt noin 100 000 ihmistä ennen muuta palveluissa ja teollisuudessa. Osuustoimintakeskus Pellervo ry toivoo maan hallitukselta työperäisen maahanmuuton kasvattamista nykyisestä ja maahantulon hallinnollisten prosessien helpottamista.
Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n toivoo maan hallitukselta, että se pohtisi tarkoin keinoja, jolla tärkeitä ilmasto- ja ympäristöasioita voidaan ratkaista sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Osuustoimintayritykset toimivat palveluiden ja teollisuuden ytimessä monilla toimialoilla ja niiden toimintakyky on keskeistä koko maan kehitykselle.
Kymmenen vuoden luottamushenkilöuran aikana olen oppinut, että tärkeintä ei ole täydellinen ääntämys ja vierasperäisten sanojen kirjo vaan ihmisten tunteminen, kontaktien luominen ja asian eteenpäin vieminen järjestöjen ja niissä toimivien ihmisten kautta.
”Itä-Suomen yliopiston osuustoimintakurssin opiskelijat pohtivat maaliskuussa 2021 kysymystä siitä, kenen kuuluu huolehtia, että nuoret saavat riittävät tiedot osuustoiminnasta. Hämmästyin jälleen nuorten aikuisten suurista valmiuksista ajatella asioita”, kirjoittaa Pellervon toimitusjohtaja Sami Karhu Näkökulma -blogissaan.
Asumisen hinta on yksi Suomen isoimpia haasteita. Pääkaupunkiseudulla se on niin korkea, että moni täyspäiväisesti töissä käyvä joutuu turvautumaan asumistukeen. Esimerkiksi Helsingissä pienituloisimmalla 40 prosentilla asumiseen kuluu lähes kolmasosa tuloista.
Ilmastokriisi pakottaa yhteiskuntia muuttumaan. Muutos kannattaa aloittaa itse, eikä pakon edessä. Ilmastokriisin torjumiseksi talousjärjestelmän Suomessa, EU:ssa ja koko maailmassa on muututtava. Ympäristö kannattaa huomioida paljon nykyistä paremmin.