Osuustoiminta perheiden yritystoimintana

Osuustoiminnan voi nähdä perheiden yritystoimintana. Kotitaloudet ja pienyritykset liittoutuvat osuustoimintayrityksen kautta saavuttaakseen jotain suurempaa: parempaa asemaa kuluttajana ja vanhempaa selkänojaa yritystoiminnalle. Perheiden turva ja tulevaisuus on osuustoiminnan luja tavoite – ja äiti on tietysti osuuskauppavalistuksessa nähty perheen sydämenä.

Niinpä onkin houkuttelevaa pohtia, mitä yhtymäkohtia on perheyrittäjyydellä ja osuustoiminnalla. Paljonkin, sillä yritysmallit menevät taloudessa lomittain. Mitä uusia näkökulmia tästä avautuisi osuustoimintamallin kehittämiseen?

Kansainvälisen perheyritysakatemian (IFERA) vuoden 2014 pääkonferenssi järjestettiin Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 24.-27.6.2014. Konferenssin teemana oli ”perheyritysten sisäinen ja keskinäinen yhteistoiminta.” Konferenssin pääjärjestäjä oli professori Iiro Jussila, joka toimii Lappeenrannan yliopistossa osuustoimintajohtamisen lahjoitusprofessorina. Tarkoitus oli nostaa uusia avartavia näkökulmia esiin.

Niitä löytyikin. Osoittautui, että osuuskuntamallia käytetään kyllä perheyrittäjyyden työkaluna. Mitenkään yleisesti tunnettu asia tämä ei kuitenkaan näyttäisi olevan. Tutkijatkin olivat osin monien uusien ajatusten edessä.

Minulla oli mahdollisuus olla konferenssissa mukana ja kirjoitin kokemuksistani raportin. Siihen voit tutustua ohessa.

IFERAn puheenjohtajan Sanjay Goelin sanoin konferenssin tarkoitus oli laajentaa mielikuvitusta, terävöittää ajatuksia ja lisätä tietoa. Tässä tehtävässä konferenssi onnistui hyvin. Myös osuustoimintatutkimukseen avautui uusia näkökulmia.

Sami Karhu
Toimitusjohtaja
Pellervo-Seura ry

 

Raportti: Perheyrittäjyystutkimuksen yhtymäkohtia osuustoimintatutkimukseen

Jaa artikkeli

Lue myös

Onko euro ainoa arvo sote-palveluissa?

Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?

Kesä-Suomen infra nojaa yhteisomistajuuteen

Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.

Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa

Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.

Hanna Muukka: Yhteiskunnalliset haasteet vaativat yhteisötaloutta

Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä - mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä - mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.

Tilaa uutiskirje